Väinölän lapset

[The Ripper]

Here is a Finnish documentary project that takes a look at the different Baltic Finnish languages and nations. Väinölä is another word for the land of Kalevala, the mythical homeland of the heroes of Finnic epic poetry.

http://video.helsinki.fi/Media-arkisto/vainolan_lapset.html


Väinölän lapset -sarja esittelee suomen ja sen lähimmät sukukielet eli itämerensuomalaiset kielet. Ne ovat suomen lisäksi viro, vatja, karjala, inkeroinen, lyydi ja vepsä.. Kieliin tutus tutaan arkipäiväänsä elävien ihmisten kautta. Sarjan ovat tuottaneet Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, suomen kielen laitos, yliopiston tiedotus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Aunuksenkarjalaiset
Laatokan ja Äänisen välinen kannas on Aunusta, ja aunuksenkarjalaa puhutaan Laatokan puoleisissa kylissä. Tässä ohjelmassa vieraillaan Nurmoilassa, oppaana Aunuksenkaupungin Yllösen kylän koulun karjalan kielen opettaja ja karjalaisuuden harras vaalija Marija Trofimova.

Inkeroiset
Inkeroiset ovat varhaisesta karjalaisheimosta lohjennut haara. Heitä asuu Inkerinmaalla, mm. Soikkolanniemellä, nykyisin enää muutama sata. Inkeroiset ovat eri kansanryhmä kuin inkeriläiset, jotka ovat Suomesta 1600-luvulta lähtien muuttaneiden jälkeläisiä.

Liiviläiset
Liiviä puhuu Latvian Kuurimaalla enää vain muutama vanhus. Muu aikuisväki ja nuoriso on latvialaistunut, mutta liiviä yritetään nykyisin elvyttää. Ohjelma on kuvattu Liivinrannalla syysmyrskyjen aikaan vuonna 1994.

Lyydiläiset
Lyydiä puhuvia kielisukulaisiamme asuu mm. Laatokan ja Äänisjärven välisen kannaksen kylissä vepsäläisten ja aunuksenkarjalaisten välissä. Lyydiläisiä on vähän, mutta heidän kieli-identiteettinsä on nykyisin vahva. Lyydin kieli elää Aunuksessa mm. Joensuun kylässä ja Kuujärvellä, joka on suomalaisille tuttu Yrjö Jylhän sodanaikaisesta runosta.

Suomalaiset
Suomalaiset ovat lukumäärällisesti suurin itämerensuomalainen kansa. Suomalaisia on tällä hetkellä maailmassa noin kuusi miljoonaa. Suurin osa suomalaisista asuu Suomen tasavallassa, joka itsenäistyi vuonna 1917, oltuaan sitä ennen noin sata vuotta autonomia tsaarin Venäjässä. Keskiajalta lähtien Suomi oli ollut eräs Ruotsin maakunta. Suomalaiset ja heidet kielelliset esi-isänsä ovat asuttaneet aluetta ainakin 6000 vuotta.

Tverinkarjalaiset
Moskovan porteilla Tverin kaupungin ympäristössä elää niiden karjalaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat 1600-luvulla Itä-Suomesta pakoon Ruotsin valtaa ja luterilaista uskontoa. Tverinkarjalaiset ovat hyvin säilyttäneet kielensä ja perinteensä. Ohjelmassa liikutaan Olossovan kyläpäällikön matkassa. Ohessa myös tallenne jossa Rauno Velling haastattelee Erkki Lyytikäistä.

Continued in the next post (Damn these character limits, its like trying to fit a book into an sms!)

[The Ripper]

Vatjalaiset
Vatjalaiset ovat Inkerinmaan alkuperäisasukkaita. Kansa ei koskaan ole ollut suuri. Nyt heitä on jäljellä enää joitakin kymmeniä. Vatja elää vain kotikielenä. Laukaanjoen suulla sijaitsevassa Joenperän kylässä seurataan iäkkään sisarussarjan päivää.

Vepsäläiset
Tässä ohjelmassa liikutaan Òoutjärvellä, joka on Äänisen rannan vepsäläiskylä. Vepsäläis ten asuma-alueet ovat kolmen suuren järven, Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välillä. Vepsäläisiä on nykyisin n. 10 000. Vepsän kielessä on tietenkin paljon venäjän vaikutusta, mutta paljon on myös vanhoillisia piirteitä. On sanottu, että vepsäläiset ovat Karjalan hämäläisiä.

Vienankarjalaiset
Itäisen kielinaapurimme karjalan pohjoisinta murretta vienankarjalaa puhutaan suunnilleen Kuhmon, Kuusamon ja Suomussalmen korkeudella rajan takana Vienassa. Vienankarjalaa on suomalaisen helppo ymmärtää, se on melkein kuin suomen murretta. Viena on laaja, ja moni kylä saatettiin autioksi neuvostoaikana, mutta on siellä yhä elinvoimaisiakin asutuskeskuksia kuten monen sadan asukkaan Vuokkiniemi Kuittijärven rannalla.

Virolaiset
Ohjelmassa seurataan erään tallinnalaisperheen päivää. Viron 1,5 miljoonasta asukkaasta on virolaisia noin 65 %. Suomi ja viro ovat läheisiä sukukieliä, ja vielä pari tuhatta vuotta sitten olemme puhuneet samaa kieltä, mutta nyt suomalainen ymmärtää naapurinsa puhetta vain puoliksi.


And, here is a poem about the "splintered" tribe of the Baltic Finns by Arvid Genetz:

Kas Suomen lahdella hyrskyt
Ja laajat Laatokan veet
Ja vuolaan Tornion tyrskyt
Ja Maanselän harjanteet
Ne halkoo Suomea suurta,
Ne pilkkoo kansaa sen,
Ne katkovat Sammon juurta,
Ei juurru se uudelleen.

Vaan kaikki Väinölän lapset
Jo eksyi toisistaan,
Kuin tuulispäässä hapset
Ne kaikk’ ovat hajallaan:
Ei Aunus, Vepsä tunne,
Kust’ Eestein kulkee tie,
Ei Karjala tiedä, kunne
Jo Kainuu häipynyt lie.

Mut »jäljet Väinämön laivan»
Halk’ aaltojen haimentaa,
Ja »viikatteens’» yli taivaan
Hän vieläkin kuljettaa;
Yli Maanselän kaskein sauhun
Hän nostavi harmaan pään,
Ja kautta kuohujen pauhun
Ikitietäjän kuuluu ään’.

Ja vanhan Väinämön haamu
Se silloin laulavi noin:
Vois sullekin koittaa aamu,
Sä kansani onnetoin;
Ei viel’ ois aikas ilta,
Jos heimoushenkeä ois,
Vaan syntyä voisi silta,
Mi kansani yhteen tois.

Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899 Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.

[EWtt]

Here's a part of the poem about Finland and Estonia on the Estonian 100 kroon bill (written by Lydia Koidula):

http://aes.iupui.edu/rwise/banknotes/estonia/EstoniaP82-100Krooni-1999-donated_b.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a0/100eek-koidula.jpg
"Silla otsad ühendatud
kandes ühte isamaad,
Tõe templiks pühendatud...
Nägu - millal tõeks saad?!"

"Sillan yhdistetyt päät
liittävät yhteen isänmaat,
totuuden temppeliksi pyhitetyt...
Näky, milloin muutut todeksi?!"

[The Ripper]

Woah! Pretty cool. I should have studied your notes more carefully last time I visited Tallinn. ;)

[The Ripper]

Stuck! / "Stickied!" :thumbs up

[Talvi]

Im gonna have to start learning Finnish to operate on this board soon. :P

[The Ripper]

Im gonna have to start learning Finnish to operate on this board soon. :P

Soome on eestlasele hõlpus keel oppima. :thumb001: