The Ripper
10-18-2010, 11:35 AM
I can't believe I've forgotten to post this here. :eek:
Its in Finnish but it should be of value to our Eesti element as well. ;)
Väinölän lapset
Väinölän lapset -sarja esittelee suomen ja sen lähimmät sukukielet eli itämerensuomalaiset kielet. Ne ovat suomen lisäksi viro, vatja, karjala, inkeroinen, lyydi ja vepsä.. Kieliin tutus tutaan arkipäiväänsä elävien ihmisten kautta. Sarjan ovat tuottaneet Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, suomen kielen laitos, yliopiston tiedotus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Aunuksenkarjalaiset
Laatokan ja Äänisen välinen kannas on Aunusta, ja aunuksenkarjalaa puhutaan Laatokan puoleisissa kylissä. Tässä ohjelmassa vieraillaan Nurmoilassa, oppaana Aunuksenkaupungin Yllösen kylän koulun karjalan kielen opettaja ja karjalaisuuden harras vaalija Marija Trofimova.
Inkeroiset
Inkeroiset ovat varhaisesta karjalaisheimosta lohjennut haara. Heitä asuu Inkerinmaalla, mm. Soikkolanniemellä, nykyisin enää muutama sata. Inkeroiset ovat eri kansanryhmä kuin inkeriläiset, jotka ovat Suomesta 1600-luvulta lähtien muuttaneiden jälkeläisiä.
Liiviläiset
Liiviä puhuu Latvian Kuurimaalla enää vain muutama vanhus. Muu aikuisväki ja nuoriso on latvialaistunut, mutta liiviä yritetään nykyisin elvyttää. Ohjelma on kuvattu Liivinrannalla syysmyrskyjen aikaan vuonna 1994.
Lyydiläiset
Lyydiä puhuvia kielisukulaisiamme asuu mm. Laatokan ja Äänisjärven välisen kannaksen kylissä vepsäläisten ja aunuksenkarjalaisten välissä. Lyydiläisiä on vähän, mutta heidän kieli-identiteettinsä on nykyisin vahva. Lyydin kieli elää Aunuksessa mm. Joensuun kylässä ja Kuujärvellä, joka on suomalaisille tuttu Yrjö Jylhän sodanaikaisesta runosta.
Suomalaiset
Suomalaiset ovat lukumäärällisesti suurin itämerensuomalainen kansa. Suomalaisia on tällä hetkellä maailmassa noin kuusi miljoonaa. Suurin osa suomalaisista asuu Suomen tasavallassa, joka itsenäistyi vuonna 1917, oltuaan sitä ennen noin sata vuotta autonomia tsaarin Venäjässä. Keskiajalta lähtien Suomi oli ollut eräs Ruotsin maakunta. Suomalaiset ja heidet kielelliset esi-isänsä ovat asuttaneet aluetta ainakin 6000 vuotta.
Tverinkarjalaiset
Moskovan porteilla Tverin kaupungin ympäristössä elää niiden karjalaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat 1600-luvulla Itä-Suomesta pakoon Ruotsin valtaa ja luterilaista uskontoa. Tverinkarjalaiset ovat hyvin säilyttäneet kielensä ja perinteensä. Ohjelmassa liikutaan Olossovan kyläpäällikön matkassa. Ohessa myös tallenne jossa Rauno Velling haastattelee Erkki Lyytikäistä. tallenne
Vatjalaiset
Vatjalaiset ovat Inkerinmaan alkuperäisasukkaita. Kansa ei koskaan ole ollut suuri. Nyt heitä on jäljellä enää joitakin kymmeniä. Vatja elää vain kotikielenä. Laukaanjoen suulla sijaitsevassa Joenperän kylässä seurataan iäkkään sisarussarjan päivää.
Vepsäläiset
Tässä ohjelmassa liikutaan Òoutjärvellä, joka on Äänisen rannan vepsäläiskylä. Vepsäläis ten asuma-alueet ovat kolmen suuren järven, Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välillä. Vepsäläisiä on nykyisin n. 10 000. Vepsän kielessä on tietenkin paljon venäjän vaikutusta, mutta paljon on myös vanhoillisia piirteitä. On sanottu, että vepsäläiset ovat Karjalan hämäläisiä.
Vienankarjalaiset
Itäisen kielinaapurimme karjalan pohjoisinta murretta vienankarjalaa puhutaan suunnilleen Kuhmon, Kuusamon ja Suomussalmen korkeudella rajan takana Vienassa. Vienankarjalaa on suomalaisen helppo ymmärtää, se on melkein kuin suomen murretta. Viena on laaja, ja moni kylä saatettiin autioksi neuvostoaikana, mutta on siellä yhä elinvoimaisiakin asutuskeskuksia kuten monen sadan asukkaan Vuokkiniemi Kuittijärven rannalla.
Virolaiset
Ohjelmassa seurataan erään tallinnalaisperheen päivää. Viron 1,5 miljoonasta asukkaasta on virolaisia noin 65 %. Suomi ja viro ovat läheisiä sukukieliä, ja vielä pari tuhatta vuotta sitten olemme puhuneet samaa kieltä, mutta nyt suomalainen ymmärtää naapurinsa puhetta vain puoliksi.
Videos can be viewed with Real player.
http://video.helsinki.fi/Media-arkisto/vainolan_lapset.html
Its in Finnish but it should be of value to our Eesti element as well. ;)
Väinölän lapset
Väinölän lapset -sarja esittelee suomen ja sen lähimmät sukukielet eli itämerensuomalaiset kielet. Ne ovat suomen lisäksi viro, vatja, karjala, inkeroinen, lyydi ja vepsä.. Kieliin tutus tutaan arkipäiväänsä elävien ihmisten kautta. Sarjan ovat tuottaneet Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, suomen kielen laitos, yliopiston tiedotus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Aunuksenkarjalaiset
Laatokan ja Äänisen välinen kannas on Aunusta, ja aunuksenkarjalaa puhutaan Laatokan puoleisissa kylissä. Tässä ohjelmassa vieraillaan Nurmoilassa, oppaana Aunuksenkaupungin Yllösen kylän koulun karjalan kielen opettaja ja karjalaisuuden harras vaalija Marija Trofimova.
Inkeroiset
Inkeroiset ovat varhaisesta karjalaisheimosta lohjennut haara. Heitä asuu Inkerinmaalla, mm. Soikkolanniemellä, nykyisin enää muutama sata. Inkeroiset ovat eri kansanryhmä kuin inkeriläiset, jotka ovat Suomesta 1600-luvulta lähtien muuttaneiden jälkeläisiä.
Liiviläiset
Liiviä puhuu Latvian Kuurimaalla enää vain muutama vanhus. Muu aikuisväki ja nuoriso on latvialaistunut, mutta liiviä yritetään nykyisin elvyttää. Ohjelma on kuvattu Liivinrannalla syysmyrskyjen aikaan vuonna 1994.
Lyydiläiset
Lyydiä puhuvia kielisukulaisiamme asuu mm. Laatokan ja Äänisjärven välisen kannaksen kylissä vepsäläisten ja aunuksenkarjalaisten välissä. Lyydiläisiä on vähän, mutta heidän kieli-identiteettinsä on nykyisin vahva. Lyydin kieli elää Aunuksessa mm. Joensuun kylässä ja Kuujärvellä, joka on suomalaisille tuttu Yrjö Jylhän sodanaikaisesta runosta.
Suomalaiset
Suomalaiset ovat lukumäärällisesti suurin itämerensuomalainen kansa. Suomalaisia on tällä hetkellä maailmassa noin kuusi miljoonaa. Suurin osa suomalaisista asuu Suomen tasavallassa, joka itsenäistyi vuonna 1917, oltuaan sitä ennen noin sata vuotta autonomia tsaarin Venäjässä. Keskiajalta lähtien Suomi oli ollut eräs Ruotsin maakunta. Suomalaiset ja heidet kielelliset esi-isänsä ovat asuttaneet aluetta ainakin 6000 vuotta.
Tverinkarjalaiset
Moskovan porteilla Tverin kaupungin ympäristössä elää niiden karjalaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat 1600-luvulla Itä-Suomesta pakoon Ruotsin valtaa ja luterilaista uskontoa. Tverinkarjalaiset ovat hyvin säilyttäneet kielensä ja perinteensä. Ohjelmassa liikutaan Olossovan kyläpäällikön matkassa. Ohessa myös tallenne jossa Rauno Velling haastattelee Erkki Lyytikäistä. tallenne
Vatjalaiset
Vatjalaiset ovat Inkerinmaan alkuperäisasukkaita. Kansa ei koskaan ole ollut suuri. Nyt heitä on jäljellä enää joitakin kymmeniä. Vatja elää vain kotikielenä. Laukaanjoen suulla sijaitsevassa Joenperän kylässä seurataan iäkkään sisarussarjan päivää.
Vepsäläiset
Tässä ohjelmassa liikutaan Òoutjärvellä, joka on Äänisen rannan vepsäläiskylä. Vepsäläis ten asuma-alueet ovat kolmen suuren järven, Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välillä. Vepsäläisiä on nykyisin n. 10 000. Vepsän kielessä on tietenkin paljon venäjän vaikutusta, mutta paljon on myös vanhoillisia piirteitä. On sanottu, että vepsäläiset ovat Karjalan hämäläisiä.
Vienankarjalaiset
Itäisen kielinaapurimme karjalan pohjoisinta murretta vienankarjalaa puhutaan suunnilleen Kuhmon, Kuusamon ja Suomussalmen korkeudella rajan takana Vienassa. Vienankarjalaa on suomalaisen helppo ymmärtää, se on melkein kuin suomen murretta. Viena on laaja, ja moni kylä saatettiin autioksi neuvostoaikana, mutta on siellä yhä elinvoimaisiakin asutuskeskuksia kuten monen sadan asukkaan Vuokkiniemi Kuittijärven rannalla.
Virolaiset
Ohjelmassa seurataan erään tallinnalaisperheen päivää. Viron 1,5 miljoonasta asukkaasta on virolaisia noin 65 %. Suomi ja viro ovat läheisiä sukukieliä, ja vielä pari tuhatta vuotta sitten olemme puhuneet samaa kieltä, mutta nyt suomalainen ymmärtää naapurinsa puhetta vain puoliksi.
Videos can be viewed with Real player.
http://video.helsinki.fi/Media-arkisto/vainolan_lapset.html