The Ripper
12-15-2010, 09:07 AM
Nuoret kaipaavat kouluihin lisää poliittista keskustelua. Vaikka kiinnostus politiikkaa kohtaan on tuoreen kyselyn mukaan yhä laimeaa, yksittäiset poliittiset kysymykset, kuten maahanmuutto tai homojen oikeudet, kiinnostavat myös nuoria.
Nuoret kaipaavat poliittisilta puolueilta selkeitä kannanottoja ja erottumista toisistaan. Paitsi puolueita, nuoret patistavat myös koulua tarjoamaan enemmän tietoa siitä, miten puolueet eroavat toisistaan ja millaisia asioita puolueet ajavat.
T-Media ja Taloudellinen tiedotustoimisto tutkivat syys-marraskuussa 16-21 -vuotiaiden mielipiteitä politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tutkimuksen mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on edelleen laimeaa aikuisväestöön verrattuna.
Voionmaan lukiossa Jyväskylässä opiskeleva 18- vuotias Tommi Tyrväinen pitää yhtenä syynä laimeaan kiinnostukseen politiikan etäisyyttä. Hän toivookin, että politiikka tuotaisiin lähemmäksi nuoria esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
- Nuorten on vaikeampi löytää politiikkaa, joten politiikan pitäisi mennä sinne, missä nuoret ovat. Jo ala- ja yläasteella voisi herätellä keskustelua ja löytää erilaisia näkökulmia. Sosiaalinen media on yksi; pitää olla aktiivinen, jos haluaa jonkun mukaan keskustelemaan, Tyrväinen pohtii.
Enemmistöllä ehdokas hukassa
Tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia nuorista on erittäin kiinnostuneita politiikasta. Yli puolet nuorista on sitä mieltä, että politiikka kiinnostaa vain vähän tai ei lainkaan.
Sen sijaan yksittäiset poliittiset kysymykset, kuten opintotuki, maahanmuutto ja homojen oikeudet, kiinnostavat myös nuoria. Puolueiden kannat näihin kysymyksiin ovat kuitenkin jääneet monille nuorille hämärän peittoon.
- Nuorilla ei ole kovinkaan paljon tietoa puolueiden kannoista ja eroista eivätkä he ehkä siksi osaa linkittää yksittäisiä asenteita puoluejärjestelmään. Sitä kautta puolukantaa on vaikea muodostaa eikä politiikka kiinnosta, sanoo johtava tutkija Mikael Thuneberg T-Media Oy:sta.
Lisää väriä keskusteluun
Myös Tommi Tyrväinen on huomannut, että puolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Siksi hän pitää hyvänä asiana, että politiikassa ääneen pääsevät myös ääripäät.
- Minua huolestuttaa, jos kaikki puolueet alkavat sulautua massaksi. Ehkä oikeisto-vasemmisto -asettelu on vähän entispäivää mutta ehkä se herättäisi mielenkiintoa, jos meillä olisi enemmän erilaisia näkökulmia esillä. Toivon siis värikkäämpää keskustelua: jos saataisiin suoraa puhetta, keskustelu voisi levitä myös politiikan ulkopuolelle, kuten kouluihin, uskoo Tyrväinen.
Suurin osa äänestysikäisistä nuorista on vielä epävarma siitä, ketä äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vasta vajaat kymmenen prosenttia nuorista on päättänyt ehdokkaasta. Kolmannes nuorista on valinnut puolueen, mutta ei ehdokasta. Selvälle enemmistölle valinta on vielä täysin auki.
Maahanmuutto ja homojen oikeudet puntarissa
Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat tutkimuksen mukaan tärkein asia, jota nuoret puntaroivat ehdokasta valitessaan. Yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista nuorista nimeää mielipiteen opintotuesta tärkeimmäksi kriteeriksi ehdokasta valittaessa. Myös työttömyys, homojen oikeudet ja maahanmuutto ovat tärkeitä kysymyksiä.
- Maahanmuutto on etenkin nuorille miehille tärkeä kysymys näin vaalien alla. Kolmasosa miehistä mainitsee maahanmuuton poliittiseksi kysymykseksi, jonka perusteella ehdokas valitaan. Monet miehet ovat kriittisiä maahanmuuton suhteen, sanoo Thuneberg.
Osa nuorista on jo selkeästi sitä mieltä, että he eivät aio äänestää tulevissa vaaleissa lainkaan. Lähes puolet äänestämättä jättävistä sanoo syyksi sen, etteivät he luota poliitikkojen tekevän, mitä nämä lupaavat. Nuoret myös pitävät vaikuttamismahdollisuuksiaan niin ohuina, ettei äänestäminen kannata.
Äänestyskäyttäytymisen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin muun muassa nuorten suhtautumista politiikkaan sekä puolueisiin liitettyjä mielikuvia. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: verkkokeskusteluun osallistui satakunta nuorta ja lomaketutkimukseen vastasi reilut pari tuhatta nuorta.
Tutkimus julkistettiin valtakunnallisessa Nuorisofoorumissa, joka järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Foorumiin osallistui pari sataa nuorta eri puolilta maata.
YLE Keski-Suomi
http://www.yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/12/nuoret_kaipaavat_politiikkaan_suoraa_puhetta_22193 38.html
Kärjistäen: tyttöjä kiinnostaa homojen oikeudet, poikia "maahanmuutto," eli kolmannen maailman läsnäolon lisääntyminen omilla kaduillamme.
Minulla on ainakin yksi ehdotus, kuinka nuoria saadaan mukaan / kiinnostumaan politiikasta: tehkää identiteettipolitiikkaa. Perusnuorten tulisi vain rohkeasti lähteä edustamaan suomalaista nuorisoa, explisiittisesti. Kysyntää on.
Koulusta ja politiikasta sen verran, että kun meikäläinen joskus lukiolaisena kävi liimaamassa Halliksen vaalijulisteen ilmoitustaululle ei siinä kauan nokka tuhissut kun olin reksin puhuttelussa. :D
Nuoret kaipaavat poliittisilta puolueilta selkeitä kannanottoja ja erottumista toisistaan. Paitsi puolueita, nuoret patistavat myös koulua tarjoamaan enemmän tietoa siitä, miten puolueet eroavat toisistaan ja millaisia asioita puolueet ajavat.
T-Media ja Taloudellinen tiedotustoimisto tutkivat syys-marraskuussa 16-21 -vuotiaiden mielipiteitä politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tutkimuksen mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on edelleen laimeaa aikuisväestöön verrattuna.
Voionmaan lukiossa Jyväskylässä opiskeleva 18- vuotias Tommi Tyrväinen pitää yhtenä syynä laimeaan kiinnostukseen politiikan etäisyyttä. Hän toivookin, että politiikka tuotaisiin lähemmäksi nuoria esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
- Nuorten on vaikeampi löytää politiikkaa, joten politiikan pitäisi mennä sinne, missä nuoret ovat. Jo ala- ja yläasteella voisi herätellä keskustelua ja löytää erilaisia näkökulmia. Sosiaalinen media on yksi; pitää olla aktiivinen, jos haluaa jonkun mukaan keskustelemaan, Tyrväinen pohtii.
Enemmistöllä ehdokas hukassa
Tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia nuorista on erittäin kiinnostuneita politiikasta. Yli puolet nuorista on sitä mieltä, että politiikka kiinnostaa vain vähän tai ei lainkaan.
Sen sijaan yksittäiset poliittiset kysymykset, kuten opintotuki, maahanmuutto ja homojen oikeudet, kiinnostavat myös nuoria. Puolueiden kannat näihin kysymyksiin ovat kuitenkin jääneet monille nuorille hämärän peittoon.
- Nuorilla ei ole kovinkaan paljon tietoa puolueiden kannoista ja eroista eivätkä he ehkä siksi osaa linkittää yksittäisiä asenteita puoluejärjestelmään. Sitä kautta puolukantaa on vaikea muodostaa eikä politiikka kiinnosta, sanoo johtava tutkija Mikael Thuneberg T-Media Oy:sta.
Lisää väriä keskusteluun
Myös Tommi Tyrväinen on huomannut, että puolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Siksi hän pitää hyvänä asiana, että politiikassa ääneen pääsevät myös ääripäät.
- Minua huolestuttaa, jos kaikki puolueet alkavat sulautua massaksi. Ehkä oikeisto-vasemmisto -asettelu on vähän entispäivää mutta ehkä se herättäisi mielenkiintoa, jos meillä olisi enemmän erilaisia näkökulmia esillä. Toivon siis värikkäämpää keskustelua: jos saataisiin suoraa puhetta, keskustelu voisi levitä myös politiikan ulkopuolelle, kuten kouluihin, uskoo Tyrväinen.
Suurin osa äänestysikäisistä nuorista on vielä epävarma siitä, ketä äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vasta vajaat kymmenen prosenttia nuorista on päättänyt ehdokkaasta. Kolmannes nuorista on valinnut puolueen, mutta ei ehdokasta. Selvälle enemmistölle valinta on vielä täysin auki.
Maahanmuutto ja homojen oikeudet puntarissa
Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat tutkimuksen mukaan tärkein asia, jota nuoret puntaroivat ehdokasta valitessaan. Yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista nuorista nimeää mielipiteen opintotuesta tärkeimmäksi kriteeriksi ehdokasta valittaessa. Myös työttömyys, homojen oikeudet ja maahanmuutto ovat tärkeitä kysymyksiä.
- Maahanmuutto on etenkin nuorille miehille tärkeä kysymys näin vaalien alla. Kolmasosa miehistä mainitsee maahanmuuton poliittiseksi kysymykseksi, jonka perusteella ehdokas valitaan. Monet miehet ovat kriittisiä maahanmuuton suhteen, sanoo Thuneberg.
Osa nuorista on jo selkeästi sitä mieltä, että he eivät aio äänestää tulevissa vaaleissa lainkaan. Lähes puolet äänestämättä jättävistä sanoo syyksi sen, etteivät he luota poliitikkojen tekevän, mitä nämä lupaavat. Nuoret myös pitävät vaikuttamismahdollisuuksiaan niin ohuina, ettei äänestäminen kannata.
Äänestyskäyttäytymisen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin muun muassa nuorten suhtautumista politiikkaan sekä puolueisiin liitettyjä mielikuvia. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: verkkokeskusteluun osallistui satakunta nuorta ja lomaketutkimukseen vastasi reilut pari tuhatta nuorta.
Tutkimus julkistettiin valtakunnallisessa Nuorisofoorumissa, joka järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Foorumiin osallistui pari sataa nuorta eri puolilta maata.
YLE Keski-Suomi
http://www.yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/12/nuoret_kaipaavat_politiikkaan_suoraa_puhetta_22193 38.html
Kärjistäen: tyttöjä kiinnostaa homojen oikeudet, poikia "maahanmuutto," eli kolmannen maailman läsnäolon lisääntyminen omilla kaduillamme.
Minulla on ainakin yksi ehdotus, kuinka nuoria saadaan mukaan / kiinnostumaan politiikasta: tehkää identiteettipolitiikkaa. Perusnuorten tulisi vain rohkeasti lähteä edustamaan suomalaista nuorisoa, explisiittisesti. Kysyntää on.
Koulusta ja politiikasta sen verran, että kun meikäläinen joskus lukiolaisena kävi liimaamassa Halliksen vaalijulisteen ilmoitustaululle ei siinä kauan nokka tuhissut kun olin reksin puhuttelussa. :D