Eldritch
05-08-2011, 01:10 PM
TalSa on siitä mielenkiintoinen lehti, että toisin kuin esim. Pravda tai Suomen kuvalehti, heilä ei ole varaa leikkiä tyhmää, mikäli he haluavat säilyttää lukijansa. Kuten aina, kannattaa tsekata myös kommentit.
Velkatilastot vahvistavat: Nyt Suomea rahastetaan
Tuoreet luottotilastot vahvistavat, että EU tivaa Suomelta velkakriisin taltuttamiseen kymmenen kertaa suurempia summia kuin Suomen omilla pankeilla on luottoriskejä kriisimaissa. Suomea uhkaa kriisimaiden kaikista rahoittajamaista railakkaimmin ylimitoitettu tukitaakka. Moni suuri maa pääsee vähemmällä, vaikka niiden pankkeja Suomikin pelastaa.
http://www.taloussanomat.fi/files/panorama_kansanrahastot_1.jpg
Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Setlements) kokoaa, ylläpitää ja julkaisee todennäköisesti maailman kattavimpia ja luotettavimpia tilastotietoja kansainvälisistä pääomavirroista ja kansainvälisten pankkien luottoriskeistä.
Juuri BIS:n julkaisemat luottotilastot ovat useimmiten keskeinen tietolähde, kun rahoitustutkijat ja ekonomistit yrittävät saada selkoa eri maiden pankkien kansainvälisistä luottoriskeistä tai eri maiden kansainvälisistä velkavastuista.
Näistä kansainvälisten pankkien luottoriskeistä ja ylivelkaisten kriisimaiden velkavastuista on Euroopan viimeaikaisessa velkakriisissäkin ollut pohjimmiltaan kyse.
Kriisin keskeisiä kysymyksiä on, mikä maa on minkäkin maan pankeille velkaa ja kuinka paljon – tai sama toisinpäin, minkä maan pankeilla on missäkin kriisimaassa kuinkakin runsaasti epävarmoja saatavia.
Vastaus kumpaankin kysymykseen löytyy BIS:n luottotilastoista.
Samojen tilastojen avulla selviää, miten kriisimaiden kaikki ulkomaiset luottoriskit jakautuvat kriisimaita rahoittaneiden pankkien kotimaiden kesken.
Tämä tieto luottoriskien jakautumisesta eri maiden välillä on Suomen ajankohtaisen ja poliittisesti tulenaran tukikeskustelun todellinen kuuma peruna, ellei jopa tabu.
EU sulkee silmät velkakriisin syiltä
Euroopan ylivelkaisten kriisimaiden luottoriskien jakautuminen eri maiden pankkien välillä on ratkaisevan tärkeä tieto, jotta olisi mahdollista mielekkäällä tavalla arvioida velkakriisin ratkomisesta koituvien kustannusten jakoa eri maiden kesken.
Mikään muu jakoperuste ei suhteuta velkakriisin taltuttamisen taakkaa eri maiden pankkien ottamiin riskeihin – eikä missään muussa suhteutuksessa ole välttämättä pienintäkään itua.
Näin on asian laita siitä riippumatta, että tämä tarkastelutapa asettaa EU:n ja euromaiden tähänastiset kriisitoimet tältä osin kyseenalaiseen valoon.
EU sälyttää kriisitoimista koituvat kulut ja vastuut pääosin euromaiden kannettaviksi ja jyvittää taakan euromaiden kesken niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen perusteella.
Suomenkin osuus velkakriisin taltuttamisen kuluista määräytyy sen mukaan, mikä on Suomen Pankin osuus EKP:n pääomasta.
Tällä jakoperusteella ei ole mitään tekemistä Suomen tai sen puoleen minkään muunkaan maan pankkien luottoriskien tai vakavaraisuusongelmien kanssa.
Koko juttu täällä (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/08/velkatilastot-vahvistavat-nyt-suomea-rahastetaan/20116374/12).
Velkatilastot vahvistavat: Nyt Suomea rahastetaan
Tuoreet luottotilastot vahvistavat, että EU tivaa Suomelta velkakriisin taltuttamiseen kymmenen kertaa suurempia summia kuin Suomen omilla pankeilla on luottoriskejä kriisimaissa. Suomea uhkaa kriisimaiden kaikista rahoittajamaista railakkaimmin ylimitoitettu tukitaakka. Moni suuri maa pääsee vähemmällä, vaikka niiden pankkeja Suomikin pelastaa.
http://www.taloussanomat.fi/files/panorama_kansanrahastot_1.jpg
Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Setlements) kokoaa, ylläpitää ja julkaisee todennäköisesti maailman kattavimpia ja luotettavimpia tilastotietoja kansainvälisistä pääomavirroista ja kansainvälisten pankkien luottoriskeistä.
Juuri BIS:n julkaisemat luottotilastot ovat useimmiten keskeinen tietolähde, kun rahoitustutkijat ja ekonomistit yrittävät saada selkoa eri maiden pankkien kansainvälisistä luottoriskeistä tai eri maiden kansainvälisistä velkavastuista.
Näistä kansainvälisten pankkien luottoriskeistä ja ylivelkaisten kriisimaiden velkavastuista on Euroopan viimeaikaisessa velkakriisissäkin ollut pohjimmiltaan kyse.
Kriisin keskeisiä kysymyksiä on, mikä maa on minkäkin maan pankeille velkaa ja kuinka paljon – tai sama toisinpäin, minkä maan pankeilla on missäkin kriisimaassa kuinkakin runsaasti epävarmoja saatavia.
Vastaus kumpaankin kysymykseen löytyy BIS:n luottotilastoista.
Samojen tilastojen avulla selviää, miten kriisimaiden kaikki ulkomaiset luottoriskit jakautuvat kriisimaita rahoittaneiden pankkien kotimaiden kesken.
Tämä tieto luottoriskien jakautumisesta eri maiden välillä on Suomen ajankohtaisen ja poliittisesti tulenaran tukikeskustelun todellinen kuuma peruna, ellei jopa tabu.
EU sulkee silmät velkakriisin syiltä
Euroopan ylivelkaisten kriisimaiden luottoriskien jakautuminen eri maiden pankkien välillä on ratkaisevan tärkeä tieto, jotta olisi mahdollista mielekkäällä tavalla arvioida velkakriisin ratkomisesta koituvien kustannusten jakoa eri maiden kesken.
Mikään muu jakoperuste ei suhteuta velkakriisin taltuttamisen taakkaa eri maiden pankkien ottamiin riskeihin – eikä missään muussa suhteutuksessa ole välttämättä pienintäkään itua.
Näin on asian laita siitä riippumatta, että tämä tarkastelutapa asettaa EU:n ja euromaiden tähänastiset kriisitoimet tältä osin kyseenalaiseen valoon.
EU sälyttää kriisitoimista koituvat kulut ja vastuut pääosin euromaiden kannettaviksi ja jyvittää taakan euromaiden kesken niin sanotun EKP:n pääoma-avaimen perusteella.
Suomenkin osuus velkakriisin taltuttamisen kuluista määräytyy sen mukaan, mikä on Suomen Pankin osuus EKP:n pääomasta.
Tällä jakoperusteella ei ole mitään tekemistä Suomen tai sen puoleen minkään muunkaan maan pankkien luottoriskien tai vakavaraisuusongelmien kanssa.
Koko juttu täällä (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/08/velkatilastot-vahvistavat-nyt-suomea-rahastetaan/20116374/12).