The Ripper
08-03-2011, 06:34 PM
TAUSTA: Tapaus ”Viron Karjala”
julkaistu 21.01. klo 20:57
Kahden valtion välisellä rajalla halkaistu Setomaa on terävä kivi Viron päättäjien kengässä. Setukaiset, pieni alkuperäisheimo maan kaakkoiskulmassa, aikoo taistella loppuun asti itärajan taakse jääneen kotiseutunsa liittämiseksi taas Viron osaksi.
Presidentti Dmitri Medvedevin tuore ukaasi tiukentaa ulkomaalaisten maanomistusoikeutta Venäjän raja-alueilla ei kosketa ulkomaalaisille jo kuuluvia maita. Uudet maakaupat eivät kuitenkaan ole enää mahdollisia.
Tämä Viron ulkoministerille Urmas Paetille kerrottu tulkinta ukaasista on kuitenkin laiha lohtu itärajan takaa Viroon muuttaneille setukaisille. He ovat hankkineet innokkaasti omistukseensa perintötiloja itäiseltä Setomaalta. Setoheimon lopullisena tavoitteena on yhdistää jaettu maakunta.
Väliinputoajat
Setomaan historia ulottuu arkeologisten löytöjen perusteella tuhansien vuosien päähän. Pohjoisessa Pihkovajärveen rajoittuva ja Venäjän, Viron sekä Latviaan alueilla elävä setukaisten heimo on joutunut lukemattomien sotien myllerrykseen. Aina se on kuitenkin selvitynyt niistä kaikista itsenäisenä, omaperäisenä ja omankielisenä. Paitsi toisesta maailmansodasta.
Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920 Setomaa sovittiin Viron tasavallan osaksi. Viron tultua osaksi Neuvostoliittoa 1940-luvulla, vedettiin sosialistisen Viron raja Petserin kaupungin länsipuolelle. Kaksi kolmasosaa Setomaasta jäi Venäjän ja yksi kolmasosa Viron neuvostotasavallan alueelle. Raja oli neuvostoaikana kuitenkin lähinnä muodollinen, eikä haitannut arkipäivän toimia.
Ratkaiseva isku tuli vajaa 20 vuotta sitten. Venäjän Federaatio julisti 1940-luvulla vedetyn niin sanotun tarkastusrajan valtioiden väliseksi rajaksi. Tämä tapahtui pian Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992.
Setot joutuivat tahtomattaan kahden valtion alueille. Sukulaisten ja tuttavien kanssakäyminen vaikeutui. Jopa matka naapurikylään tai maakunnan keskukseen Petseriin saattoi edellyttää valtion rajan ylittämistä ja viisumia. Setukaiset olivat joutuneet historiansa pahimpaan ansaan.
Viron Karjala
Itäisestä Setomaan osasta tuli Suomen Karjalaa muistuttava alue, jossa asuu edelleen äidinkieltään puhuvia virolaisia. He viljelevät pientilojaan tai elelevät torpissaan pienen eläkkeensä varassa.
Alkuperäinen väestö on kuitenkin käynyt harvalukuiseksi. Nuoret ja työikäiset ovat muuttaneet jo vuosia sitten Viron puolelle parempien toimeentulomahdollisuuksien perässä. Venäläistynyt setukaisalue ei tarjoa uusia näköaloja.
Rapistuneelle virolaisseudulle on muuttanut uutta väkeä mm. Jäämeren rannalta ja Kiinan vastaiselta rajalta. Viron- tai setonkieltä kuulee maakunnan kumpuilevilla raiteilla enää harvoin.
Silti Petserin kaupungin länsipuolisella raja-asemalla nähdään kesäviikonloppuisin runsaasti virolaisia jonottamassa juurilleen. Heistä monilla elää vielä rajan takana vanhempia tai isovanhempia. Heitä käydään tervehtimässä ja auttamassa niin usein kuin mahdollista. Viron itärajan taakse on jäänyt 74 setukaisten asuttamaa virolaiskylää.
Rajasopimus oli pettymys
Viron ja Venäjän välinen raja on 460 kilometriä pitkä, mutta sen linjasta ei ole vieläkään voimassaolevaa sopimusta. Valtiot käynnistivät jo 1990-luvulla alkupuolella rajaneuvottelut, jotka päättyivät yhteisymmärrykseen kymmenisen vuotta myöhemmin.
Setomaan kohtalon kannalta oli olennaista ulkoministeri Urmas Paetin keväällä 2005 antama vastaus Venäjälle: ”Virolla ei ole Venäjältä aluevaatimuksia”. Setomaa saisi Viron johdon mukaan jäädä pysyvästi valtioiden rajalla jaetuksi maakunnaksi.
Myöhemmin koko rajasopimushanke kariutui, kun Venäjän puoli ei halunnut ratifioida neuvottelutulosta virolaisten liitettyä sopimukseen venäläistä historiankäsitystä vastaan sotivan esipuheen.
Useimmat setukaiset katsovat pääministeri Andrus Ansipin hallituksen pettäneen paitsi setukaisten toiveet, niin myös koko Viron tasavallan edut. Siksi ovat setukaisjärjestöt järjestäneet joka vuosi Tarton rauhansopimuksen vuosipäivänä, helmikuun 2. päivänä tiukkasanaisia mielenosoituksia hallituksen toimia vastaan. Suurimmat mielenilmaukset nähdään perinteisesti historiallisen rauhansopimuksen allekirjoituspaikan edustalla, Tarton Vanemuine-kadulla.
Uusiin neuvotteluihin?
Viron ja Venäjän federaation välit ovat olleet vuosia muodolliset, paikoin jääkylmät. Huonoista suhteista on syytetään vuoroin Venäjän johtoa, vuoroin Viron poliitikkoja.
Virossa on paljon eri tahoja, mm. idänkauppaa kehittävä suurteollisuus, jotka patistavat maansa johtoa parantamaan suhtautumistaan Venäjään. Lähestyvät maaliskuun parlamenttivaalit herättävät kannanottoja, joissa Viro nähdään sahaamassa omaa oksaansa jääräpäisellä Venäjä-politiikallaan.
- Meidän on tehtävä itänaapurille aloite uusien rajaneuvottelujen käynnistämiseksi. Ellemme tee mitään, emme myöskään saa tietää, lähtisikö Venäjä keskustelemaan uudelleen asiasta, hehkuttaa suurimman oppositioryhmän, Viron keskustan kansanedustaja Inara Luigas. Hän on itse Setomaan Vironpuoleisella alueella elävä aito setukainen.
- Jos suhtaudumme naapuriimme arvostaen ja ystävällisesti, olen varma, että neuvottelut tuovat hyviä tuloksia myös Setomaan suhteen, uskoo Luigas.
Hän on niin vakuuttunut uudesta mahdollisuudesta yhdistää kahtiajaettu maakunta, että aikoo henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä Viron keskustan venäläiseen yhteistyöpuolueeseen, Yhtenäiseen Venäjään. Jos uusista rajaneuvotteluista päästään veljespuolueiden välillä yksimielisyyteen, toteutuvat maidenväliset, korkean tason neuvottelut kansanedustajan mukaan varmasti. Onhan Yhtenäinen Venäjä presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin kotipuolue.
Venäjältä ei neliötäkään!
Setukaisten korkeimman päättävän elimen, Seto-kongressin puheenjohtaja Vello Lõvi kannattaa uusia neuvotteluja. Eri osapuolten edustajien tapaamisista on aina hänen mukaansa hyötyä.
- Historia on kuitenkin todistanut, ettei Venäjä ole koskaan luovuttanut neliömetriäkään omasta alueestaan vieraille. Viro ja Setomaa eivät varmaankaan ole poikkeuksia, arvelee Lõvi realistisesti
Lõvi palauttaa mieliin naapurimaiden jo 15 vuotta sitten sopiman ”lievennyspykälän”. Valtionrajan eri puolilla asuvat setot saisivat huomattavia helpotuksia rajanylitykseen ja muihin käytännön elämän kannalta tärkeisiin seikkoihin. Tämä pykälä astuu voimaan kuitenkin vain sillä ehdolla, että maiden välille saadaan ratifioiduksi virallinen rajasopimus. Sitä ei ole näköpiirissä. Setot ovat pattitilanteessa.
- Olemme sopineet järjestöissämme, että yritämme elää rajan molemmin puolin mahdollisimman normaalia elämää. Asennoidumme tilanteeseen niin, että meillä on kaksi jalkaa – toinen on terve, toinen sairas ja ontuva, kuvailee Lõvi.
Suomi ja Viro yhteistyöhön
Setojen kokouksissa on painotettu lukemattomia kertoja sitä, etteivät maailman melskeet eivätkä sodatkaan ole taittaneet ortodoksismia tunnustavan heimon selkää. Ei sitä taita myöskään valtioiden välinen raja, sillä historian käänteet ovat tehneet setukaisista eri tilanteisiin hyvin sopeutuvia kansalaisia.
Maakuntansa kahtiajakoon ei suurin osa setoista silti aio sopeutua. Setukaiset aikovat jatkaa taisteluaaan – yli 90 vuotta vanha Tarton rauhansopimus takataskussaan.
- Meidän, siis Viron ja Suomen, pitäisi järjestää itärajan takaisia alueitamme, Karjalaa ja Setomaata käsittelevä konferenssi. Näin voisimme yhdessä vaihtaa kokemuksistamme ja pyrkiä ehkä myös yhdessä esittelemään tavoitteitamme Kremliin, väläyttää setukaisia Viron riigikogussa edustava kansanedustaja Inara Luigas.
YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/01/tapaus_viron_karjala_2306604.html)
julkaistu 21.01. klo 20:57
Kahden valtion välisellä rajalla halkaistu Setomaa on terävä kivi Viron päättäjien kengässä. Setukaiset, pieni alkuperäisheimo maan kaakkoiskulmassa, aikoo taistella loppuun asti itärajan taakse jääneen kotiseutunsa liittämiseksi taas Viron osaksi.
Presidentti Dmitri Medvedevin tuore ukaasi tiukentaa ulkomaalaisten maanomistusoikeutta Venäjän raja-alueilla ei kosketa ulkomaalaisille jo kuuluvia maita. Uudet maakaupat eivät kuitenkaan ole enää mahdollisia.
Tämä Viron ulkoministerille Urmas Paetille kerrottu tulkinta ukaasista on kuitenkin laiha lohtu itärajan takaa Viroon muuttaneille setukaisille. He ovat hankkineet innokkaasti omistukseensa perintötiloja itäiseltä Setomaalta. Setoheimon lopullisena tavoitteena on yhdistää jaettu maakunta.
Väliinputoajat
Setomaan historia ulottuu arkeologisten löytöjen perusteella tuhansien vuosien päähän. Pohjoisessa Pihkovajärveen rajoittuva ja Venäjän, Viron sekä Latviaan alueilla elävä setukaisten heimo on joutunut lukemattomien sotien myllerrykseen. Aina se on kuitenkin selvitynyt niistä kaikista itsenäisenä, omaperäisenä ja omankielisenä. Paitsi toisesta maailmansodasta.
Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920 Setomaa sovittiin Viron tasavallan osaksi. Viron tultua osaksi Neuvostoliittoa 1940-luvulla, vedettiin sosialistisen Viron raja Petserin kaupungin länsipuolelle. Kaksi kolmasosaa Setomaasta jäi Venäjän ja yksi kolmasosa Viron neuvostotasavallan alueelle. Raja oli neuvostoaikana kuitenkin lähinnä muodollinen, eikä haitannut arkipäivän toimia.
Ratkaiseva isku tuli vajaa 20 vuotta sitten. Venäjän Federaatio julisti 1940-luvulla vedetyn niin sanotun tarkastusrajan valtioiden väliseksi rajaksi. Tämä tapahtui pian Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992.
Setot joutuivat tahtomattaan kahden valtion alueille. Sukulaisten ja tuttavien kanssakäyminen vaikeutui. Jopa matka naapurikylään tai maakunnan keskukseen Petseriin saattoi edellyttää valtion rajan ylittämistä ja viisumia. Setukaiset olivat joutuneet historiansa pahimpaan ansaan.
Viron Karjala
Itäisestä Setomaan osasta tuli Suomen Karjalaa muistuttava alue, jossa asuu edelleen äidinkieltään puhuvia virolaisia. He viljelevät pientilojaan tai elelevät torpissaan pienen eläkkeensä varassa.
Alkuperäinen väestö on kuitenkin käynyt harvalukuiseksi. Nuoret ja työikäiset ovat muuttaneet jo vuosia sitten Viron puolelle parempien toimeentulomahdollisuuksien perässä. Venäläistynyt setukaisalue ei tarjoa uusia näköaloja.
Rapistuneelle virolaisseudulle on muuttanut uutta väkeä mm. Jäämeren rannalta ja Kiinan vastaiselta rajalta. Viron- tai setonkieltä kuulee maakunnan kumpuilevilla raiteilla enää harvoin.
Silti Petserin kaupungin länsipuolisella raja-asemalla nähdään kesäviikonloppuisin runsaasti virolaisia jonottamassa juurilleen. Heistä monilla elää vielä rajan takana vanhempia tai isovanhempia. Heitä käydään tervehtimässä ja auttamassa niin usein kuin mahdollista. Viron itärajan taakse on jäänyt 74 setukaisten asuttamaa virolaiskylää.
Rajasopimus oli pettymys
Viron ja Venäjän välinen raja on 460 kilometriä pitkä, mutta sen linjasta ei ole vieläkään voimassaolevaa sopimusta. Valtiot käynnistivät jo 1990-luvulla alkupuolella rajaneuvottelut, jotka päättyivät yhteisymmärrykseen kymmenisen vuotta myöhemmin.
Setomaan kohtalon kannalta oli olennaista ulkoministeri Urmas Paetin keväällä 2005 antama vastaus Venäjälle: ”Virolla ei ole Venäjältä aluevaatimuksia”. Setomaa saisi Viron johdon mukaan jäädä pysyvästi valtioiden rajalla jaetuksi maakunnaksi.
Myöhemmin koko rajasopimushanke kariutui, kun Venäjän puoli ei halunnut ratifioida neuvottelutulosta virolaisten liitettyä sopimukseen venäläistä historiankäsitystä vastaan sotivan esipuheen.
Useimmat setukaiset katsovat pääministeri Andrus Ansipin hallituksen pettäneen paitsi setukaisten toiveet, niin myös koko Viron tasavallan edut. Siksi ovat setukaisjärjestöt järjestäneet joka vuosi Tarton rauhansopimuksen vuosipäivänä, helmikuun 2. päivänä tiukkasanaisia mielenosoituksia hallituksen toimia vastaan. Suurimmat mielenilmaukset nähdään perinteisesti historiallisen rauhansopimuksen allekirjoituspaikan edustalla, Tarton Vanemuine-kadulla.
Uusiin neuvotteluihin?
Viron ja Venäjän federaation välit ovat olleet vuosia muodolliset, paikoin jääkylmät. Huonoista suhteista on syytetään vuoroin Venäjän johtoa, vuoroin Viron poliitikkoja.
Virossa on paljon eri tahoja, mm. idänkauppaa kehittävä suurteollisuus, jotka patistavat maansa johtoa parantamaan suhtautumistaan Venäjään. Lähestyvät maaliskuun parlamenttivaalit herättävät kannanottoja, joissa Viro nähdään sahaamassa omaa oksaansa jääräpäisellä Venäjä-politiikallaan.
- Meidän on tehtävä itänaapurille aloite uusien rajaneuvottelujen käynnistämiseksi. Ellemme tee mitään, emme myöskään saa tietää, lähtisikö Venäjä keskustelemaan uudelleen asiasta, hehkuttaa suurimman oppositioryhmän, Viron keskustan kansanedustaja Inara Luigas. Hän on itse Setomaan Vironpuoleisella alueella elävä aito setukainen.
- Jos suhtaudumme naapuriimme arvostaen ja ystävällisesti, olen varma, että neuvottelut tuovat hyviä tuloksia myös Setomaan suhteen, uskoo Luigas.
Hän on niin vakuuttunut uudesta mahdollisuudesta yhdistää kahtiajaettu maakunta, että aikoo henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä Viron keskustan venäläiseen yhteistyöpuolueeseen, Yhtenäiseen Venäjään. Jos uusista rajaneuvotteluista päästään veljespuolueiden välillä yksimielisyyteen, toteutuvat maidenväliset, korkean tason neuvottelut kansanedustajan mukaan varmasti. Onhan Yhtenäinen Venäjä presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin kotipuolue.
Venäjältä ei neliötäkään!
Setukaisten korkeimman päättävän elimen, Seto-kongressin puheenjohtaja Vello Lõvi kannattaa uusia neuvotteluja. Eri osapuolten edustajien tapaamisista on aina hänen mukaansa hyötyä.
- Historia on kuitenkin todistanut, ettei Venäjä ole koskaan luovuttanut neliömetriäkään omasta alueestaan vieraille. Viro ja Setomaa eivät varmaankaan ole poikkeuksia, arvelee Lõvi realistisesti
Lõvi palauttaa mieliin naapurimaiden jo 15 vuotta sitten sopiman ”lievennyspykälän”. Valtionrajan eri puolilla asuvat setot saisivat huomattavia helpotuksia rajanylitykseen ja muihin käytännön elämän kannalta tärkeisiin seikkoihin. Tämä pykälä astuu voimaan kuitenkin vain sillä ehdolla, että maiden välille saadaan ratifioiduksi virallinen rajasopimus. Sitä ei ole näköpiirissä. Setot ovat pattitilanteessa.
- Olemme sopineet järjestöissämme, että yritämme elää rajan molemmin puolin mahdollisimman normaalia elämää. Asennoidumme tilanteeseen niin, että meillä on kaksi jalkaa – toinen on terve, toinen sairas ja ontuva, kuvailee Lõvi.
Suomi ja Viro yhteistyöhön
Setojen kokouksissa on painotettu lukemattomia kertoja sitä, etteivät maailman melskeet eivätkä sodatkaan ole taittaneet ortodoksismia tunnustavan heimon selkää. Ei sitä taita myöskään valtioiden välinen raja, sillä historian käänteet ovat tehneet setukaisista eri tilanteisiin hyvin sopeutuvia kansalaisia.
Maakuntansa kahtiajakoon ei suurin osa setoista silti aio sopeutua. Setukaiset aikovat jatkaa taisteluaaan – yli 90 vuotta vanha Tarton rauhansopimus takataskussaan.
- Meidän, siis Viron ja Suomen, pitäisi järjestää itärajan takaisia alueitamme, Karjalaa ja Setomaata käsittelevä konferenssi. Näin voisimme yhdessä vaihtaa kokemuksistamme ja pyrkiä ehkä myös yhdessä esittelemään tavoitteitamme Kremliin, väläyttää setukaisia Viron riigikogussa edustava kansanedustaja Inara Luigas.
YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/01/tapaus_viron_karjala_2306604.html)