The Ripper
10-27-2011, 11:12 AM
HELSINGIN SANOMAT
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski viime vuonna 15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Poliisiammattikorkeakoulussa tehty selvitys kertoo, että poliisi kirjasi vuonna 2010 ilmoituksen yhteensä 860 sellaisesta epäillystä rikoksesta, jota voidaan pitää viharikoksena.
Vuonna 2009 tapauksia oli 1 007.
Suurimmassa osassa viharikosilmoituksista (86 prosentissa) tapaus sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely. Useimmiten tapauksissa oli kyse kantaväestöön kuuluvien etnisiin tai vähemmistöihin kohdistamasta rasismista.
Tapahtumapaikkana oli useimmiten julkinen tila, kuten tie, katu tai tori sekä ravintolat ja niiden edustat.
Raportin mukaan Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrään suhteutettuna yleisimmin rasististen rikosten kohteeksi joutuivat somalit.
Uhrin uskonnolliseen taustaan perustuvien viharikosepäilyjen määrä oli kuusi prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen viisi ja vammaisuuteen 2,4.
Uskontoon liittyvistä viharikostapauksista valtaosa kohdistui kristinuskoa kohtaan. Valtaosassa oli kyse sanallisista loukkauksista tai uhkauksista.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksualiseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvien viharikosten määrä kasvoi hieman.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 alkaen. Kirjaamiskäytäntö on pysynyt samana vuonna 2009 ja 2010.
Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poliisin tietoon tulleiden rasististen rikostapausten määrä on kasvanut.
"Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin. Tilaston lukuihin vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin tapauksista ilmoitetaan poliisille. Aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella vain pieni osa viharikoksista tulee poliisin tietoon", sanoo raportin tehnyt tutkija Jenni Niemi Poliisiammattikorkeakoulusta.
Viharikoksella tarkoitetaan tekoa, jonka motiivina pidetään ennakkoluuloa tai vihamielisyyttä uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.
HS (http://www.hs.fi/kotimaa/Viharikosten+määrä+laski+viime+vuonna/a1305548104310)
Viharikollisuus 2010 pdf (http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/DB54AA1FE9A222B9C2257925004A8CDA/$file/Raportteja95_Niemi_web.pdf)
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski viime vuonna 15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Poliisiammattikorkeakoulussa tehty selvitys kertoo, että poliisi kirjasi vuonna 2010 ilmoituksen yhteensä 860 sellaisesta epäillystä rikoksesta, jota voidaan pitää viharikoksena.
Vuonna 2009 tapauksia oli 1 007.
Suurimmassa osassa viharikosilmoituksista (86 prosentissa) tapaus sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely. Useimmiten tapauksissa oli kyse kantaväestöön kuuluvien etnisiin tai vähemmistöihin kohdistamasta rasismista.
Tapahtumapaikkana oli useimmiten julkinen tila, kuten tie, katu tai tori sekä ravintolat ja niiden edustat.
Raportin mukaan Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrään suhteutettuna yleisimmin rasististen rikosten kohteeksi joutuivat somalit.
Uhrin uskonnolliseen taustaan perustuvien viharikosepäilyjen määrä oli kuusi prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen viisi ja vammaisuuteen 2,4.
Uskontoon liittyvistä viharikostapauksista valtaosa kohdistui kristinuskoa kohtaan. Valtaosassa oli kyse sanallisista loukkauksista tai uhkauksista.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksualiseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvien viharikosten määrä kasvoi hieman.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 alkaen. Kirjaamiskäytäntö on pysynyt samana vuonna 2009 ja 2010.
Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poliisin tietoon tulleiden rasististen rikostapausten määrä on kasvanut.
"Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin. Tilaston lukuihin vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin tapauksista ilmoitetaan poliisille. Aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella vain pieni osa viharikoksista tulee poliisin tietoon", sanoo raportin tehnyt tutkija Jenni Niemi Poliisiammattikorkeakoulusta.
Viharikoksella tarkoitetaan tekoa, jonka motiivina pidetään ennakkoluuloa tai vihamielisyyttä uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.
HS (http://www.hs.fi/kotimaa/Viharikosten+määrä+laski+viime+vuonna/a1305548104310)
Viharikollisuus 2010 pdf (http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/DB54AA1FE9A222B9C2257925004A8CDA/$file/Raportteja95_Niemi_web.pdf)