Page 2 of 2 FirstFirst 12
Results 11 to 17 of 17

Thread: Metsänpeitto (DEUTSCH)

  1. #11
    Banned
    Join Date
    Jan 2019
    Last Online
    07-17-2021 @ 07:07 AM
    Ethnicity
    Finnish
    Country
    Finland
    Gender
    Posts
    1,679
    Thumbs Up
    Received: 1,840
    Given: 2,076

    1 Not allowed!

    Default

    Quote Originally Posted by Lemminkäinen View Post
    I don't believe in supernatural powers. The human itself is still a mystery and searching supernatural phenomenons is only a personal self-deception.
    There doesn't have to be anything supernatural about it if for example the world is a simulation. It would be possible to code a phenomenon like metsänpeitto into a videogame.

    Quote Originally Posted by Lemminkäinen View Post
    Is there a God behind the reality (not behind the unreality)? Maybe, but maybe not like it have been told or we imagine. If true, is the God good? No need to ponder it, good and bad are always individual experiences and only a wretched god would participate in our beliefs.
    There's no need to speculate, Mr. Metsänpeikko. The proof is already there if you just go through the research.

  2. #12
    Banned
    Join Date
    Jan 2019
    Last Online
    07-17-2021 @ 07:07 AM
    Ethnicity
    Finnish
    Country
    Finland
    Gender
    Posts
    1,679
    Thumbs Up
    Received: 1,840
    Given: 2,076

    1 Not allowed!

    Default

    Here are more accounts of metsänpeitto and other paranormal experiences in the forest from a Finnish image board. I don't know if some of them are just fictional creepypasta. I added each thread to archive.is.

    https://ylilauta.org/paranormaali/104013324:

    Olin lähimetsässä koirien kanssa kävelyllä ja tein saman lenkin aina. Metsässä meni polku joka kirjaimellisesti oli lenkki, eli sitä pystyi kulkemaan "loopilla" jos halusi. Tiesin hyvin missä olen silloin ja tiesin että kohta tulee käännös oikealle. Tätä käännöstä ei kuitenkaan koskaan tullut ja metsä alkoi näyttämään oudolta. En tunnistanut yhtä ainutta maamerkkiä vaikka kuljin varmaan 200 metriä (käännös olisi ollut n. 20m päässä alkuperäisestä paikasta) alkoi kuumottamaan ja päätin että fiksuinta kääntyä takaisin. Kävelin pitkän matkaa ennenkuin tulin alkuperäiseen paikkaan takaisin.

    Lähdin sitten taas takaisinpäin (outoa paikkaa kohti) ja kas, tuttu käännös tulikin siinä kuin pitikin.

    En pysty selittämään tätä millään muulla kuin mystisellä tapahtumalla

    ---

    Harrastan road trippailua ja kerran yhdellä reissulla poikkesin vaan jollekin metsätielle ja lähdin siltä tieltä samoilemaan sinne metsään. Sitten yhdessä vaiheessa alkoi vaan sydän jyskyttämään, korvissa suhisemaan ja koko maisema alkoi näyttää jotenkin utuisen kirkkaalta. Aurinko oli jotenkin väärin tai paistoi vinosta asennosta. About 80 metrin päässä näin jonkin tumman hahmon ja koska olotila oli kuvatun kaltainen, niin en osannut varmasti sanoa, liikkuiko se vai ei. Minulla oli tunne, että jokin tarkkailee minua joka suunnasta. Ajattelin tuolloin, että koska olin nähnyt vissiin karhun jälkiä, niin arvelin että jossain on karhu ja halusin vaan pois. Mukana oli kättä pidempää, mutta en silti tahtonut tappaa karhua vaikka se hyökkäisi kimppuuni, joten menin takaisin sitä kautta mitä tulin.

    Jälkeenpäin ajatellen, tuo alue missä tunsin tuon tunteen oli jotenkin täysin eristyksissä muusta ympäristöstä ja sinne tuskin kukaan vaelsi kovin usein. Päädyin sinne ylitettyäni ojan, heinikön, suon ja matalan kuusitiheikön. Ehkä siellä oli jokin villieläin, johon kehoni reagoi alitajuisesti tai sitten se oli tämä kuuluisa metsänpeitto.

    ---

    Tunnen yhden tutun joka oli joutunut metsänpeittoon. Kokenut metsänkulkija ja tuttu paikka. Tapahtuma oli ollut niin radikaali että aurinko oli noussut väärältä suunnalta ym.

    https://ylilauta.org/sekalainen/102966039:

    Hyi vittu tulee mieleen tarina omalta inttiajalta kun aikaa meni metsässä paljon.

    >Monta päivää tarvottu metsässä keskellä ei mitään
    >Kukaan ei ole nukkunut harjoituksen aikana 5 tuntia enempää yhteensä
    >Yhtäkkiä tajua että nyt ei kyllä ole kaikki okei
    >Hetken aikaa sitten kuulunut puro on hiljentynyt täysin
    >Ei yhden yhtäkään ääntä mistään, koko metsä aivan äänetön
    >Tökkää kaveria ja käske kuuntelemaan
    >Silmät laajenevat lautasen kokoisiksi
    >Kaivakaa äkkiä kartta esiin ja yrittäkää selvittää sijaintinne
    <Tässä täytyy tietää että kaverilla ei koskaan ollut sijainti hukassa ja osasi suunnistaa vaikka yön pimeimpinä tunteina.
    >Kaikki tuijottavat karttaa mutta kukaan ei saa siitä mitään selvää
    >Pikkuhiljaa alkaa paska liukenemaan reisiä pitkin
    >Katso kelloa, ja nää siinä olevat luvut mutta tajua ettet tiedä yhtään mitä ne tarkoittavat
    >Muut kokeilevat myös, kukaan ei tajua edes analogista kelloa
    >Paskantakaa tiiliskivi ja päättäkää pysähtyä ja nukkua hulluus pois itsestänne

    Seuraavana aamuna kaikki olivat taas okei ja päästiin kotiin. Myöhemmin puhuttiin asiasta ja muuan ylikersantti sattui kuulemaan, naurahti hieman ja sanoi että metsänpeittoon jouduttiin. Hyi helvetin helvetti.

    https://ylilauta.org/paranormaali/90322211:

    Elikkäs eilen polttelin pienet iltasavut, tuli siinä sitten muisteltua lapsuusmuistoja ja muistan että kerran kummisedän kanssa eräjormailemassa ihan omassa metsässä löysin metsässä lammen mutta siihen liittyvät muistot ovat vähän hämärän peitossa, ajattelin jakaa tämän muiston ja ehkä saada aikaan keskustelua siitä että mitä oikein tapahtui.

    >junnuna eräjormailmessa kummisedän kanssa
    >kävelkää omassa lähimetsässä kuitenkin metsän itäpuolella jossa ei kauhesti et kuitenkaan ole paljon ulkoillut
    >tämä alue metsästä on semmoinen noin 100m leveyä pätkä jonka toisella puolella peltoa ja toisella kohtuullisen jyrkkä rinne
    >kävelkää kuusimetsässä joka tihenee kokoajan ja harhailkaa vähän omia polkuja
    >jossain vaiheessa huomaa että olet harhaillut sen verran että kummisetäsi on kateissa näköpiiristäsi
    >älä kuitenkaan välitä asiasta juurikaan koska tajua että meillä on välimatkaa vain parikymmentä metriä ja metsä on vaan sen verran tiheää että en näe häntä
    >pellon puolella on kuusia todella tiheästi
    >kävele kuusirykelmän luokse
    >huomaa lampi
    >kuuset muodostaneet ikäänkuin verhon lammen ympärille
    >kävele kuusiverhon läpi
    >ihmettele hetki lampea ja päät mennä kertomaan löydöstä kummisedällesi
    >palaa kummisedän luokse ja kerro lammesta
    >Jaahas ok mennään tonne :D
    >lähtekää takaisin kotiinpäin älkääkä puhuko lammesta
    >kuitenkin sen verran junnu että unohda että lampi ignorattiin kokonaan vaan keskity kaikkeen muuhun siistiin metsässä
    >kerro myöhemmin äidillesi (on viettänyt nuoruutensa niissä metsissä) että löysit lammen
    >äiti ihmettelee ja sanoo ettei koskaan ole löytänyt semmoista
    >mieti lampea monesti vuosien ajan ja käy etsimässä sitä metsästä kuitenkin kertaakaan löytämättä

    Juu elikkäs ei siis mikään kauhutarina vaan ihan oikea eventti haluaisin vaan pohtia että mitä oikein tapahtui. Muistot lammesta ovat myös todella tarkat mutta kaikki siihen liittyvä vähän hämärää.

    https://ylilauta.org/paranormaali/34354308:

    >ole jonne moposi kanssa
    >lue netistä Oulunsalon lentokentän takametsissä kuumottelevista otuksista, joita kaiketi kutsutaan "Oulunsalon Harmaiksi."
    >mene mopoilla kavereidesi kanssa metsään pimeänä syysyönä
    >täysikuu, kuunvalo kajastaa oudosti puiden raoista
    >jättäkää mopot metsätielle, ottakaa repuista ebin taskulamput ja lähtekää kävelemään hieman pienempää hiihtolatupolkua eteenpäin
    >jutelkaa muijista ja juokaa es:D
    >polku kapenee hieman, ja metsä muuttuu hiljaisemmaksi
    >AP:n alkaa vallata outo tunne, ikäänkuin metsän elämä hiljenisi
    >etene pienessä sumussa silti kaverisi kanssa hieman "syvemmälle" metsään
    >alkaa jostain kummasta syystä kuumottaa, tuntuu kuin metsä haluaisi "häätää" teidät
    >kaverisi pysähtyy kuin seinään, kysyy tunnenko samoin kuin hän
    >nyökkää, sohi taskulampulla metsikköön
    >spottaa sumurintaman edessä oleva melko kiinteän oloinen, ilman jalkoja oleva olento
    >kauttaaltaan harmaa, kasvoja ei erota mutta ihmismäinen
    >lipuu ääntäkään päästämättä polun yli
    >ap ja kaveri ihan vitun paskahalvauksessa tapahtuneesta, tuijottakaa vaan hahmoa kauhunsekaisesti
    >hahmo katoaa metsään vasemmalla puolellanne
    <"nyt lähtään" t:kaveri
    >juoskaa ihan helvetin lujaa mopoille, kaatukaa parikertaa
    >tunne seuraa teitä, älkäkää uskaltako katsoa taaksenne
    >mopot käyntiin parin polkaisun jälkeen, äkkiä vittuun
    >kaverin kanssa vieläkin kuumotellaan ihan helvetisti tapahtunutta

    ---

    >Kolea syysilta, päätä lähteä siskosi kanssa lenkille koska mahtava sumuinen sää
    >suunnatkaa läheiseen metsään jossa parhaat lenkkipolut
    >sopikaa että juostaan sellainen lyhyehkö tienpätkä suolle ja takaisin ja sitten vielä pieni lenkki valaistulla pururadalla päälle
    >saapukaa suolle (Tie jatkuu suoalueen halki, ja tietääkseni kymmeniä kilometrejä eteenpäin metsään. Suolla ei kumma kyllä ole yhtä sumuista kuin muualla metsässä)
    >molemmilla tekee oudosti mieli jatkaa pitemmälle suota, vaikka sisko ei varsinkaan tavalliseti oikein pidä seikkailemisesta pimenevissä metsissä ja pelkää muutenkin vähän kaikkea
    >tuumailkaa hetki ja päättäkää jatkaa vielä vähän matkaa ennen kuin käännytte takaisin
    >huomatkaa metsätien kuoppiin jäätyneissä lätäköissä jalanjälkiä, siis reikiä jäässä kun joku on astunut jään rikki, mutta älkää miettikö asiaa sen enempää
    >yhtäkkiä alkaa kuulua sellaista ihan niin kuin jään rasahtelua mikä jäästä lähtee kun se rikkoutuu
    >kuumottukaa hieman, toisaalta silti tekisi vain mieli jatkaa eteenpäin
    >päättäkää kuitenkin viimein kääntyä jo takaisin kun alkaa olla jo aika pimeäkin jne.
    >rasahtelut jatkuu, sisko alkaa hermoilla
    >lähellä metsänreunaa pysähdy kuuntelemaan, sisko haluaa pois ja yrittää hoputtaa
    >älä välitä, tuijota vain hiljaa autiolle suolle, mitään ei näy
    >sisko tuskastuu ja lähtee hölkyttelemään edeltä
    >päätä lopulta antaa olla ja lähde siskon perään
    >vilkaise kuitenkin heti taaksesi kun lähdet
    >pitkä, suurehko, kokoharmaa, kasvoton, ihmismäinen olento keskellä tietä joka oli aivan äskettäin ollut ihan tyhjä
    >ja vielä niin lähellä sinua, ettei usain boltkaan olisi ehtinyt siihen siinä ajassa kun käännyit lähteäksesi
    >olio lähestyy hitain askelin, kädet sillä lailla "irrallaan keskiruumiista"
    >NOPENOPENOPE
    >juokse tuhatta ja sataa sikso kiinni ja sano että nyt muuten häivytään täältä, sikoa ei tarvitse onneksi kahdesti käskeä
    >älä uskalla enää katsoa taaksesi, keskity vain juoksemiseen
    >juoskaa ennätysajassa pururadalle, matka ei onneksi ole kovin pitkä vaikka juostessa se kyllä tuntui pitemmältä kuin koskaan
    >juoskaa vielä aikomanne pururatalenkki ja palatkaa kotiin.

    Jälkeenpäin ajateltuna tuntuu kuin se jokin olisi halunnut meidän jatkavan syvemmälle suolle/metsään.
    Lisätietoja: tapahtumapaikka lähellä Oulunsaloa.

    ---

    Viime yönä:

    >menkää muutaman kaverin kanssa autolla oulunsalon lentokentän alueelle
    >kukaan ei usko yliluonnollisuuksiin, itse varsinkaan en
    >parkittakaa kisakankaalle ja kävelkää kisakankaan ja hiekkamonttujen läheisyydessä(järvi jäi reilusti oikealle puolelle)
    >ehkä 15 min käveleskelty syvemmälle metsään, kun kaverin kanssa tuntuu samalla metsän kutsuvan syvemmälle ja toisaalta häätävän poispäin
    >olkaa jo aika syvällä ja synkässä metsässä, metsä tuntui muuttuvan kokoajan tiheämmäksi ja pimeämmäksi
    >maassa jäljet jossa joku on ajanut ilmeisesti traktorilla tai metsäkoneella
    >muodostaa metsään kapean ja suoran puuttoman alueen
    >tässä vaiheessa kaikki viisi ihmistä huomasi saman: noin 100-200m päässä seisoi hopeanharmaa, kookas ja ehkä vähän hohtava vittusaatana
    >siinä se välillä sätki ja taisipa tulla lähemmäksi tasaisen hiljaa
    >ehkä mieli teki temput mutta tuntuu että olisin erottanut jo tummat silmät tuosta harmaasta möhkäleestä
    >minä ja yksi kavereistani koetaan tarvetta alkaa kävelemään kohti tätä hahmoa
    >kukaan muu ei halua ja järjen ääni käskee häipymään ja äkkiä
    >puolijuoksulla autolle, nähkää vielä jotakin liikkuvan nopeasti mäntymetsässä matkan varrella
    >kaiken lisäksi suurella osalla porukassa tuli tapahtumien aikaan sekava ja pyörryttävä olo
    >oulunsalo never again

    ---

    Vanha gona salonpäästä ilmottautuu. Kaverilta kuulin tänään näistä harmaista nimeltä niin alko päässä suttaamaan aivan helvetisti ja mieleen alkoi palailla asioita lapsuudesta.

    Kotitalo oli kiviperäntien ihan perällä, joten metsän kautta mentynä soramontuille oli todella lyhyt matka ja siellä tosiaan pentuna leikittiin (90-luku) lähes päivittäin. Kesällä sotasta ja talvella laskettiin suksilla.

    Siellä oli aina tosi ahdistava leikkiä varsinkin kun salonpäästä tulleet kaverit lähti aina eri reittiä kotiin ja kulki kimpassa (hankala selittää).

    Jostain syystä oli kuitenkin aina semmoinen kuumotus, kun kävelin / pyöräilin / hiihdin kotiin, että piti mennä lujaa kun "joku" lähti sieltä montuilta seuraamaan.

    Se oli enemmän semmoinen ajatus/tunne kuin joku konkreettinen juttu. Pienempänä mietin tuota "jotakin" enemmänkin. Nukkumaan kun laitoin, niin mulla oli semmoinen ajatus, että kun meen sänkyyn, niin "joku" lähtee soramontuilta käveleen kohti meidän taloa ja jos en ollut nukahtanut ennenkuin se ehti meidän kotiin ikkunan taakse, niin olisin nähnyt sen / se ois vienyt mut. En muista enää tarkkaan.

    Isä myös kerran kerto, että oli siellä kisakankaalta tullessa kotiin (metsän läpi oli latu vedetty salonpäähän) nähnyt jonku helvetin ison harmaan pöllön joka ois liihotellut paikallaan ja seurannut sitä.

    Voitte kuvitella kuinka meikällä on nyt semmoinen olo, kun nämä luin, että entiteetti on ollut ihan helvetin läsnä kokoajan.

    Noista "harmaista" ja muista on ollut hulluna kaikkea legendaa ja niitä outoja juttuja on sattunut ihan helvetisti, kuten kerran näin semmosen vanhan mummon joka itki siellä metsässä eikä siitä lähtenyt mitään ääntä ja tässä täytyy ymmärtää, että siellä Salonpää/Varjakka 90470 alueella 90-luvulla kaikki tunsi / tiesi kaikki, enkä ollut sitä mummoa nähnyt.

    Sekava kirjoitus, mutta olen aika tunnetiloissa.

    PS: myös eka postaus.

    https://ylilauta.org/sekalainen/96046469:

    No ei varsinaisesti mitään, minkä voisin todistaa paranormaaliksi, mutta olen joutunut Metsänpeittoon tutussa metsässä ja piti tosissaan rauhoittua ja selkiyttää mieli ennenkuin sieltä osasin pois.

    >Kulje aina jonnena lähimetsässä joka on korkeintaan 10kmx10km tiheä mäntymetsä
    >Metsässä oli muutamia aukeita ja tuntomerkkejä, mutta ei pahemmin polkuja
    >osasin silti kulkea metsässä kun siellä leikin viikottain

    >Eräänä viikonloppuna oli ukkosta ilmassa ja paljon tummia pilviä
    >Lähdin leikkimään metsään aikomuksena mennä yhdelle aukealle, jossa minulla oli lelupiilo
    >Ajatuksissa kulje metsässä ja huomaa tulleesi aukealle
    >Kulje aukealla hetken ja tajua että aukealla on iso kivenlohkare
    >Yhdelläkään aukealla mitkä siinä metsässä oli, ei ollut koskaan ollut kivenlohkaretta
    >Hämmenny, mutta tajua että tämä ei ole lelupiiloaukea
    >Lähde suunnistamaan parhaan kykyni mukaan metsässä, ilman aurinkoa apuna, koska raskaat pilvet taivaalla
    >Tule aukealle, jonka oletat olevan lelupiiloaukea
    >Aukealla on sama lohkare
    En voi oikein kuvailla sitä tunnetta mikä tässä vaiheessa oli, se oli ikäänkuin pelonsekaista ihmetystä ja osittain jonkinlaista toivoa siitä että nyt jotain mystistä tapahtuu, se oli tässä vaiheessa vielä jännittävää
    >Mene lohkareelle ja leiki että se on nyt joku druidien uhrikivi
    >ota ilo irti jonkun tunnin ajan kunnes alkaa hieman sadella ripsimään
    >Tajua että voi alkaa satamaan rankasti ja lähde kohti kotia
    >kulje metsässä hetken aikaa ja tule aukealle
    >Aukealla on tuttu lohkare jonka päälle kasailin leikkiessä kiviä ja oksia
    >Oksia ja kiviä ei näy
    Seisoin jähmettyneenä varmaan 10 minuuttia kun koitin selvittää että mitä vittua tapahtuu, kun alkoi satamaan kovasti
    >Sade katkaisee ajatukset, nyt on kiire kotiin
    >Käänny ympäri metsään ja kulje hetken siellä kunnes tunnistat muutamasta puusta että tästä pääseekin kotiin
    >Koti löytyy seikkailu ohi

    >viikkoja kuluu, kunnes päätät etsiä omituisen kiviaukean uudelleen
    >löydä puut jotka olivat viimeinen muistikuva tullessani kiviaukean suunnalta
    >älä koskaan löydä kiviaukeaa

    Jälkeenpäin on kuumottanut ihan vitusti kun olen muistanut asian. Tämä lanka taas herätti muistot.

    Silloin en pelännyt, vaan lähinnä jännitin. Mikään ei uhannut.

    ---

    >ole 10v sitten isän kanssa mökillä
    >ole 18-vuotias
    >käykää iltasyönnillä soutelemassa ja heittämässä virveliä muutaman kilometrin päästä mökkirannasta
    >lähdettiin soutamaan takaisin kun kesäyön sumu pyöri järven pinnalla
    >taivas vaaleanutuinen
    >50m saaresta, veden päällä seisoo vanha mies
    >isä nostaa kättä koska se on tapana siellä päin
    >mies ei huomaa
    >"onkohan Koistisia", isä pohtii
    >Koististen mökki siinä saaressa mutta sen verran kaukana, että pidin omituisena kenenkään heistä seisovan siinä keskellä yötä
    >minulle tulee vitunmoiset kuumotukset koko äijästä, joka seisoo veden päällä ja tuijottaa järvelle eikä näe/ole näkevinään meitä
    >isä soutelee ja ollaan ihan hiljaa
    >500m myöhemmin
    >sydän pysähtyy
    >sama vitun äijä vittu samassa asennossa seisoo veden päällä
    >kuumotu niin vitusti ja vinkaise jotain ja osoita sormella
    >isän reaktio tyyni "jaa"
    >sama vitun valkoinen kaapu ja parta ja pitkä tukka
    >sama asento ja tuijotus järvelle meitä näkemättä
    >ei mitenkään mahdollista siirtyä saarelta toiselle noin nopeasti
    >isä huikkaisee tervehdyksen miehelle
    >ei reaktiota
    >tajusin, ettei linnut enää laula
    >isä on tyyni, en tiedä mitä hänen päässään liikkuu, liekö yritti olla järkevä ja skeptinen vai oliko sitä oikeasti
    >lopulta isä sanoo, että olipa kummallinen tilanne
    >tämän jälkeen ei puhuta enää koskaan ukkelista
    >pelkäsin yöllä, että vitun partasuti tuijottaa ikkunasta jos vaan kurkistaisin sinne

    vittu kun kuumottaa vielä tänäänkin

    ---

    >ole nyymi 4-5v
    >asutaan äidin ja siskon kanssa vanhahkossa omakotitalossa metsän reunalla
    >leiki läheisellä kalliolla tavalliseen tapaan yksin joskus alkusyksystä
    >ilta alkaa hämärtää, aika mennä kohta kotiin
    >kapua alas kalliolta ja suuntaa kohti kotia
    >kotipihalla huomaa joku perhonen tms siisti ötökkä pihan ruusupuskissa
    >"otan kiinni" t. nyym
    >lähestyn puskia ja yhtäkkiä jokin tummansininen, hitaasti etenevä noin tennispallon kokoinen asia lipuu todella läheltä kasvojani
    >lamaannun sekunniksi kun sininen paska lähes peittää näkökentän
    >korvissa soi
    >säikähdän ja horjahdan perseelleni
    >katselen ympärilleni hätääntyneenä että mikä vittu se oli
    >mitään ei näy eikä kuulu
    >seuraavina viikkoina tutkin puskat ja alueen läpikotaisin
    >ei mitään

    ---

    Pari kertaa ollut erikoisia tapauksia nuorempana kun oli tapana käydä iltaisin/öisin kävelemässä metsässä koska hiljaista ja rauhallista.

    Eka tapaus:
    >Kävele normaalisti pilkkopimeässä metsässä
    >Yhtäkkiä iho nousee kananlihalle ja havaitset jotain sinistä hehkuvan takanasi sivusilmällä
    >Hieman puiden latvojen alapuolella (ehkä noin 4-6 metrissä) muutaman metrin leveä hehkuva sininen "pilvi"
    >Säikähdä ensin helvetisti, mutta rauhoitu pian koska ei mitenkään uhkaava tilanne vaikkakin hyvin erikoinen
    >Tuijottele "pilveä" varmaan puolituntia ja koita saada selkoa mikä vittu se on muttet vaan ymmärrä
    >Lähde pois helvetin hämmentyneenä

    Toka tapaus:
    >Kävele taas metsässä
    >Yhtäkkiä takaa välähtää pari sekuntia kestävä valo joka valaisee koko metsän niinkuin olisi päivä
    >Ei ketään missään, eikä riistakameroita
    >Kipitä ihan vitullista vauhtia kotiin

    There is a paranormal hotspot in a forest in Oulu, where multiple persons said they have seen a gray humanoid being (called "Oulunsalon harmaa"). Three posters described the being as tall, two said that its face was not distinct, and one said that the being might have had black eyes. One poster said that the being was dressed in raggedy robes. One poster said that his dad had seen a giant gray owl in the same hotspot.

    Even in the cases that are not described as involving typical aspects of metsänpeitto, common themes include that the experiencer sees a gray or black featureless humanoid being, that the experiencer hears a hum or ringing in their ears, that the experiencer sees a light or lights, or that the experiencer sees a human figure (in different cases a dead witch, a crying grandma, two Saami reindeer herders, or a man dressed in a robe with a white beard and long hair).

    In one metsänpeitto-like case, a pond appeared in an area of forest where there was no pond, and in another case, a large boulder appeared in an opening in a forest.
    Last edited by Ymyyakhtakh; 01-22-2020 at 10:23 AM.

  3. #13
    Veteran Member Apricity Funding Member
    "Friend of Apricity"


    Join Date
    Jun 2014
    Last Online
    03-13-2024 @ 06:31 PM
    Location
    Helsinki
    Ethnicity
    Finnish
    Country
    Finland
    Y-DNA
    I1
    mtDNA
    H39
    Politics
    Ugly history as it is. Don't blame me.
    Gender
    Posts
    4,729
    Thumbs Up
    Received: 3,434
    Given: 1,436

    0 Not allowed!

    Default

    Quote Originally Posted by Ymyyakhtakh View Post
    There doesn't have to be anything supernatural about it if for example the world is a simulation. It would be possible to code a phenomenon like metsänpeitto into a videogame.



    There's no need to speculate, Mr. Metsänpeikko. The proof is already there if you just go through the research.
    I am not speculating, just sane scepticism. You can keep your axioms plausible, I can do it, but in the end science gives only answers, for example to the essence of matter. Think about how much more we know now and how little only 200 years ago. Physics, genetics and the structure of universe, if you look forward only 200 years you can't imagine how much we don't know and how much we will know. In the end we have to ask are we ready to digest it, it looks inevitable.

  4. #14
    Banned
    Join Date
    Jan 2019
    Last Online
    07-17-2021 @ 07:07 AM
    Ethnicity
    Finnish
    Country
    Finland
    Gender
    Posts
    1,679
    Thumbs Up
    Received: 1,840
    Given: 2,076

    1 Not allowed!

    Default

    There is also a paranormal hotspot in a forest in Isokyrö, Ostrobothnia, called Pahakorpi (Evilwoods) (https://keskustelu.suomi24.fi/t/1071...anmaalla-missa):

    Kuulemma jossain päin Pohjanmaalla on metsä jonne kukaan lähiseudun asukkaista ei mene koska siellä aistitaan jotain kauheaa. Nettikeskustelusta tästä luin. Metsän reunassa sijaitsevan entisen maatilan asukas kuvaili tunnelmiaan siitä kun oli mennyt metsään juuri tilalle muutettuaan. Paikan maineesta hän ei ollut vielä ehtinyt kuulla. Jonkun matkaa käveltyään hän oli alkanut tuntea selittämätöntä, todella voimakasta pelkoa ja kauhua. Mikään ei ollut metsässä muuten muuttunut mutta tunnelma oli ollut äärimmäisen kammottava. Hän oli kiirehtinyt takaisin kotiin ja saanut paikallisilta myöhemmin tietää että metsässä muutkin aistivat jotakin kammottavaa. Naapurin hirvenmetsästystä harrastava mies oli myös kertonut että metsässä ei ole hirviä ja vaikka olisikin niin sinne ei jahtiin mentäisi.

    Tällä metsän laidalla asuvalla on myös hevosia joiden laitumen yksi sivu on ihan metsän reunassa. Hevoset eivät kuulemma ikinä laidunna sillä sivulla ja ne säikkyvät sitä. Monta kertaa ovat myös karanneet laitumelta pihalle, juosseet sähköaidoista läpi aivan paniikissa ilman mitään näkyvää syytä. Kerran hän oli jsukulaisensa kanssa ollut tekemässä iltatallia ja yhtäkkiä metsästä oli kuulunut jonkinlaista musiikkia ja kuin kirkonkellojen soittoa. Hevoset olivat menneet paniikkiin, pyörineet karsinoissaan aivan hiessä, ja hän ja tämä toinen ihminen olivat kokeneet suunnatonta kauhua ja hyvin syvää toivottomuuden tunnetta, jopa itsetuhoisia ajatuksia.

    Metsään olisi myös kadonnut ihmisiä, tuon metsän reunassa olevan tilan entinen isäntä muutama sukupolvi sitten ja joku lapsi 60-luvulla. Joissakin paikallisissa vanhoissa kartoissa ja lehdissä metsää on kuulemma kuvailtu "paholaisen pesäksi".

    Itse suhtaudun yliluonnollisiin epäilevästi ja tuo edellinen tarina on sen verran uskomaton että sitä helposti epäilisi taitavan tarinankertojan huvikseen keksimäksi. Tosin kirjoitustyyli oli sellainen että se ei vaikuttanut sepitteeltä. Sen verran mielenkiintoinen juttu on että kiinnostaisi tietää missä päin Pohjanmaalla moinen metsä sijaitsee jos jossain tosiaan on tuollaisen kauhumetsän maineessa oleva paikka. Tietääkö kukaan?

    ---

    Pahakorpi.

    Kyseessä saattaisi olla tämä paikka.

    Kyseessä oleva metsäalue tien ja muinaishaudan välissä on juuri tällainen aloittajan kertomuksen mukainen paikka. Metsässä ei kukaan käy esimerkiksi marjastamassa, metsällä ei kannata käydä senkään vuoksi koska metsässä ei liiku eläimiä, kasvillisuuskin on paikka paikoin oudonlaista, tavanomaisesta poikkeavaa. Metsässä kerrotaan mm. olevan puro, joka muuttaa kulkureittiään luonnottoman usein, tämä on vanha tarina josta en tiedä onko se totta. Kerrotaan että puro saattaa olla aivan eripaikassa eri päivinä.

    Metsässä tapahtuu outoja, sieltä on kerrottu kuuluneen selittämättömiä ääniä ja siellä on nähty epätavallisia valoilmiöitä. Välillä kyseinen metsäalue on sankan sumun peitossa, kun ympäristön alueet ovat lähes sumuttomia. Paikalliset eivät mielellään puhu metsästä, metsää pelätään.

    Alueen läheisyydessä olevalla muinaishaudalla arvellaan olevan jonkinlainen yhteys Pahankorven metsäalueen outoihin ilmiöihin.

    Itse olen käynyt lapsena kerran tuon metsän reunassa, pelottavin kokemus mitä olen koskaan kokenut. "Metsän pirut lapsen imee, korven sisään syövät, älä mene lapsi pieni surman suuhun pimeään", näin loruilivat isovanhempani ja heidän vanhempansa.

    ---

    Kuulin eräältä henkilöltä jolla on kesämökki muutaman kymmenen kilometrin päässä paikasta, että aikoinaan muinaishautojen arkeologinen konservointityö oli vaikeaa "olosuhteiden" takia. Selittämättömiä asioita tapahtui, esimerkiksi hautapaikan ensimmäisen kaivuupäivän jälkeen, seuraavana aamuna, kaivettu maa-alue oli yli puoli metriä paksussa roudassa, vaikka oli heinäkuu. Lisäksi haudoista olisi löydetty outoja esineitä joiden alkuperä on vieläkin auki.

    ---

    Kävin viime viikonloppuna jänismetsällä kaverini kanssa ja ajoimme tuon Pahakorven ohi, muistin lukeneeni siitä täällä ja päätin käydä katsomassa millainen paikka on kyseessä.

    Otin ajokoirani mukaan mutta kun lähestyimme metsän rajaa se alkoi harata vastaan eikä halunnut metsään, irti en koiraa voinut laskea koska emme olleet metsästyslupiemme kattavalla alueella. Kaverilleni tuli outo olo kun hän kävi vain muutaman metrin päässä metsänreunasta, karmea tunne siitä että jotakin hirveää metsässä on. Hän ei osannut selittää tunnettaan mitenkään ja hän on sentään kokenut erämies ja karhunkaataja joka ei pienistä säiky.

    Kokeilin sitten itsekin mennä tuohon metsään, samanlaiset tunteet tuli minullekin.

    Miksi tuota aluetta ei tukita vai onko sitä tutkittu koskaan.

    ---

    Voisiko tässä kartassa harmaana ympyrämäisenä kuviona näkyvä "uhrikallio" olla syypää outoihin ilmiöihin alueella. Laakea kallio metsässä, joka on lähellä muinaishautoja, on todennettu olleen muinainen palvonta- ja uhrauspaikka. Kallioon on hakattu outoja kuviointeja ja sen keskellä on selkeä matala noin 100 cm halkaisijaltaan oleva pyöreä laakea syvennys.

    Kuulin tämän eräältä kaveriltani jonka ystävä on ollut konservoimassa aikoinaan muinaishautoja sekä uhripaikkaa, opiskellessaan arkeologiaa Helsingin yliopistossa.

    ---

    Olipas jännä lukeä tätä juttua. Itse asun isossakyrössä. Enkä todellakaan ole tiennyt kyseisestä paikasta ikinä. Joskus sattumoisin kuullut jostain metsästä missä yön aikaan tapahtuu kummia. Sitten tulikin mieleen että nuorempina käytiin paljon metsässä kuljeksimassa ja leikkimässä. Tästä on n. 15 vuotta aikaa..päätettiin kavereiden kanssa lähteä retkelle..mitä nyt jokainen lapsi on joskus tehnyt. Pakannut eväät mukaan ja etsinyt kivan paikan missä syödä eväät. Löydettiin tosi kiva metsä paikka johon jäätiin syömään eväitä. Yhtäkkiä metsästä kuului naksahdus ja tottakai me pieninä tyttöinä säikähdettiin ja kerättiin tavarat kasaan ja lähdettiin..käveltiin hetken matkaa ja huomattiin et oltiin eksytty, pieni paniikkihan tietysti tuli. Kaverini ainoanan jolla oli puhelin yritti soittaa äidillensä..mutta ei kenttää. Hetken päästä jokin tosi iso, ja tunnistamaton juoksi meidän ohi. Se oli järkyttävä kokemus jota on jo pikku hiljaa yrittänyt unohtaa, luitenkin näitä juttuja lukiessa se tuli uudestaan mieleen. Ja nyt herääkin kysymys..voiko olla kyse samasta metsästä? Tän jälkeen kun nähtiin tää tuntematon möykky niin jotenkin me vain löydettiin kyseinen polku mitä kautta oltiin tultu metsään ja päästiin kotiin. En kyllä menis enään ikinä sinne metsään! Ja ei kannata pelleilä. Jotkut ihmiset näkee asioita..toiset taas ei.

    ---

    Latojen luona maa on onttoa ja "kumisee" oudosti. Joku maanalainen joki kyseessä? Tuollaine kohta on siis vain yhdessä paikkaa.

    ---

    Äitini kertoi/näytti (1985) kyseisen paikan.Vannotti etten paljasta sitä kenellekään. Sinne on murhattu/haudattu ns laukkuryssä 1911, sekä ainakin 2 tahallisesta keskenmenosta haudattua lasta. 1917 aikana valkoinen "katosi" samalle alueelle. Hän oli raiskannut 11 vuotiaan kuuron tytön......ja "kyllä kansa toimi".

    ---

    Tie on kempintie, ylistarossapäin! kävimme siellä ja mitää hullua ei käynyt, muutakun kaikilla tunne että takaraivo oli painava ja yksi kaveri näki sinisen valon keskellä metsää. Kaikkia meitä huolestutti yksi lintu, jota näimme 5kertaa koko matkan aikana... aina sama lintu ihan keskellä tietä.

    Below are also two more accounts from the hotspot in Oulunsalo.

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/4857...n-metsissa!!!!:

    Onko kenelläkään kokemusta Oulun alueella metsissä lymyävistä "hahmoista" joille ei löydy järkevää selitystä?

    Itse olen nähnyt "hahmon" Oulunsalon lentokentän takametsässä. Tapauksen on todistanut yhdeksän muuta ihmistä eri kertoina.

    Lyhyesti kerrottuna näimme siellä hahmon talvella täydenkuun aikaan. Kummallisinta oli, että se oli kuin ihmisen hahmo mutta ei raajoja. Ajoimme autolla siellä "hahmo" seurasi meitä rinnalla umpihangen päällä "leijaillen" ja eräänä kertana se lähti peräämme ja seurasi auton perässä noin 80 km/h vauhdissakin. "Hahmosta" ei ollut havaittavissa minkäänlaisia raajoja ym. vaikka ihmisen mallin omaava oli kuitenkin.

    Tuossa ko. metsässä on yleensäkin täydenkuun aikaan paljon kissoja liikenteessä(oma havainto), mielestämme epänormaalin paljon.

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/2764...alon-harmaista:

    Minä ja kaverini olimme puistossa lentokentän lähellä kun alkoi kuulua outoa ulinaa, kuin joku olisi ulissut tuskissaan. Lävitsemme kulki kylmä aalto, ja yhtäaikaa tuli paniikki. Juoksimme vähän matkaa, ja näimme pari vaaleaa olentoa seuraavan meitä. Sitten ne katosivat yhtäkkiä, mutta metsän laidassa näkyi tumma usvainen hahmo joka liikkui ikään kuin hermostuneena.

  5. #15
    Banned
    Join Date
    Jan 2019
    Last Online
    07-17-2021 @ 07:07 AM
    Ethnicity
    Finnish
    Country
    Finland
    Gender
    Posts
    1,679
    Thumbs Up
    Received: 1,840
    Given: 2,076

    1 Not allowed!

    Default

    In this video, David Paulides describes a paranormal experience in the forest, where like during some of the stories I posted, the subject describes that the sounds of the forest became completely silent during the experience but came back after it was over:


  6. #16
    Banned
    Join Date
    Sep 2020
    Last Online
    09-12-2023 @ 03:47 PM
    Location
    コミ共和国
    Meta-Ethnicity
    Finno-Permic
    Ethnicity
    Peasant
    Ancestry
    コミ
    Country
    Finland
    Taxonomy
    Karaboğa (euryprosopic, platyrrhine, dolichocephalic)
    Relationship Status
    Virgin
    Gender
    Posts
    2,170
    Thumbs Up
    Received: 4,862
    Given: 2,946

    2 Not allowed!

    Default

    There were two accounts of metsänpeitto in a book of folklore titled "Myytillisiä tarinoita" by Lauri Simonsuuri. (In the edition of the book I have, details about when the stories were recorded had been omitted, but the first edition of the book was released in 1947, so I believe the stories were also recorded at that time or earlier.)

    Untranslated (pages 384-385 in the fifth edition; under the heading "Metsänpeitossa"):

    Viime vuosisadan puolivälin paikoilla joutui Mahlin Liisa Multian Nikaranperältä metsänpeittoon. Kaksi viikkoa hän oli kaatuneen puun juurakon vieressä kuin lämpimässä kamarissa. Tämä kamari oli kuitenkin niin pieni, etteivät Liisan jalat sopineet siihen. Pienet tyttöjen ja poikien muotoiset haltijat toivat hänelle joka päivä ruokaa, ja hyvää se olikin, maukasta ja mureata lihaa. Kun Liisa valitti, että hänen jalkojaan palelee, koettivat haltijat työntää niitä lämpimään, mutta onnistumatta. Eräänä päivänä sanoivat haltijat: "Huomenna kulkee tästä ohi kuvernööri, silloin sinä pääset pois". Seuranvana päivänä kuljetettiinkin siitä ohi monella hevosella suurta viinapannua, ja heti sen jälkeen Liisa pääsi vapaaksi metsänpeitosta.

    Hänen jalkansa olivat polvea myöten paleltuneet. Liisa jaksoi itse ryömiä tielle, joka oli aivan vieressä. Siitä hänet sitten löydettiin ja toimitettiin lääkäriin. Kun tarkastettiin sitä paikkaa, jossa Liisa oli ollut metsänpeitossa, löytyi sieltä sammakon luita ja sammakon lihaa. Maukas, murea liha, jota Liisa oll syönyt, olikin siis sammakon lihaa, vaikka Liisa ei sitä silloin tiennyt. Liisan molemmat jalat täytyi leikata polvesta poikki. Hän parani kuitenkin ja eli vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen. Monen monelle kertoi hän ihmeellisen tarinansa, vanhimmat ihmiset hänet vielä muistavatkin. - Saarijärvi

    ---

    Tämä tapahtui puolen vuosisataa sitten. Näsin Hanna oli noin kymmenen vuoden ikäinen, kun häntä metsä piti. Äiti pani tytön metsästä lampaita hakemaan kovalla sateella. Tyttö meni, mutta tuli takaisin löytämättä lampaita. Äiti ajoi kiroten tytön uudelleen lampaita etsimään. Tyttö lähti itkien. Päästyään metsään metsänhaltija otti hänet kiinni. Kun tyttö ei palannut kotiin, tuli äiti pahalle mielelle ja lähti etsimään häntä metsästä, mutta turhaan. Äiti ilmoitti tyttönsä katoamisesta naapureille. Häntä ruvettiin etsimään kylän voimalla, mutta ilman tulosta. Kun kaikki etsiskelyt osoittautuivat turhiksi, lähdettiin noidan puheille. Noita katsoi viinaan ja sanoi: "Tyttö on lähellä kotiaan metsässä, istuu ojan reunalla jalat puolisääreen vedessä. Aamulla aikaisin, ennenkuin huomenkelloja soitetaan, menkää soittamaan kirkonkelloja. Sitten löydätte tytön siitä, mistä minä neuvoin." Kun meneteltiin noidan käskyn mukaan, löytyi tyttö siitä paikasta, missä noita sanoi hänen olevan. Päästyään vapaaksi metsänhaltijan käsistä tyttö kertoi, että hän kuuli, kun äiti kotona häntä huusi ja itki, ja sanoi nähneensä väkeä, joka häntä etsi. Erään etsijän hameenhelmankin kertoi häneen koskettaneen, mutta kukaan ei häntä nähnyt. Tyttö kertoi, että häntä ruokki vanha mies, joka toi ruoaksi mustaa leipää ja marjoja. Metsänhaltija oli vielä varoittanut tyttöä puhumasta, vaikka mitä kuulisi ja näkisi. - Evijärvi

    Translation:

    Around the middle of the previous century, Liisa Mahli from Nikanperä in Multia fell into the cover of the forest. She spent two weeks near the roots of a fallen tree, which was like a warm room. However the room was so small that her legs did not fit inside. Every day haltija who looked like small boys and girls brought her tasty food: meat that was delicious and tender. When Liisa complained that her feet were cold, the haltija tried to push her feet into the warm room, but they were not successful. One day the haltija said: "Tomorrow a governor will pass by, and then you will be able to leave." The next day many horses that were used to transport a pot of liquor passed by, and immediately afterwards she was released from the cover of the forest.

    Her legs had been frostbitten up to the knees. Liisa had the strength to crawl to the road because it was right near by. From there, she was found and brought to the doctor. When the location where Liisa had fallen to the cover of the forest was examined, they found the bones of frogs and frog meat. So the tasty and tender meat that Liisa had eaten turned out to be frog meat, even though she did not know it at the time. Liisa's both legs had to be amputated from the knees. However she recovered, and she lived for decades afterwards. She told her story to many people, and the oldest people still remember her. - Saarijärvi

    ---

    This took place around half a century ago. Hanna Näsi was about ten years old when she fell into the cover of the forest. Even though there was heavy rain, her mother sent her to the forest to fetch the sheep. The girl left, but she returned without having found the sheep. The mom cursed at the girl and sent her back to fetch the sheep, and she left crying. After she arrived to the forest, the forest spirit caught her. When the girl did not return home, her mother became distraught and went to the forest to look for her, but with no success. The mother told the neighbors that her daughter had gone missing. The whole village started to search for her, but she was not found. After every attempt to find her had failed, they went to consult a witch. The witch looked at a bottle of booze and said: "The girl is near her home in the forest. She sits next to a ditch with her legs in the water half way up to the knees. Early in the morning, before the morning bells are rang, go ring the church bells. Then you will find the girl from where I told you." When they followed the instructions of the witch, the girl was found where the witch said. After the girl had been released by the forest spirit, she told that she heard her mother crying for her at home, and that she saw the people who searched for her. She said that the people who searched for her were not able to see her, even though she even touched the skirt of one of them. The girl told that she was being fed by an old man, who brought her black bread and berries. The forest spirit had told her to not speak, no matter what she would hear or see. - Evijärvi

    I translated "metsänpeitto" as "the cover of the forest".

    I didn't translate the word haltija, but it literally means "owner", and it can refer to a guardian spirit of a natural location like a forest or a lake, of a building like a home, sauna, barn, or church, of an individual person, or of an abstract concept like harvest or fertility. A haltija is usually invisible, but it can appear visible in the form of a human, a humanoid being, or an animal.

    A word which today has a similar meaning as the English word "witch" was used to refer to both male and female shamans, so I translated it as "witch". Looking at a bottle of booze was a form of divination that was practiced by Finnish shamans, who still existed until the early 1900s. In an audio interview of a Finnish peasant who was born in the 1800s, he told of a case where a witch he personally knew was able to locate missing cows by looking at a bottle of booze (https://www.kotus.fi/aineistot/puhut...ytteita_-sarja).

    The second story has a few features in common with the cases described by David Paulides: that there was heavy rain when the subject disappeared, and that the subject was not seen even though a large rescue team passed by the place where she was located. David Paulides also described two cases where a child who went missing told that they were given food by a supernatural being: in one case the being was described as a large dog, and in another case it was some android-like old woman.
    Last edited by Komintasavalta; 06-14-2021 at 05:06 PM.

  7. #17
    Banned
    Join Date
    Mar 2011
    Last Online
    03-06-2022 @ 05:21 PM
    Meta-Ethnicity
    NBK
    Ethnicity
    Black Finn
    Country
    Finland
    Region
    Texas
    Taxonomy
    Kylälahtic/Australoid, NEOMORPH
    Politics
    Santeri Alkio
    Hero
    Action Jackson
    Religion
    Steel Eight
    Gender
    Posts
    10,498
    Thumbs Up
    Received: 6,608
    Given: 1,825

    1 Not allowed!

    Default

    Very interesting. This calls for further investigation. There should be secret undercover organisation formed, like the Lone Gunmen from X-Files, to get to the bottom of this, or if you will, unCover the truth behind the phenom. The truth is out there!

Page 2 of 2 FirstFirst 12

Thread Information

Users Browsing this Thread

There are currently 1 users browsing this thread. (0 members and 1 guests)

Similar Threads

  1. Witze auf Deutsch
    By Arne in forum Deutschland
    Replies: 57
    Last Post: 08-21-2023, 01:30 AM
  2. Sprechen Sie Deutsch?
    By Bobby Martnen in forum Linguistics
    Replies: 37
    Last Post: 10-24-2018, 01:47 AM
  3. Die Schaffung von Absurdistan (DEUTSCH)
    By The Lawspeaker in forum Bosna i Hercegovina
    Replies: 0
    Last Post: 10-28-2012, 02:27 PM
  4. Classify Laurent Deutsch
    By le penalty in forum Taxonomy
    Replies: 1
    Last Post: 07-30-2012, 09:51 AM

Bookmarks

Posting Permissions

  • You may not post new threads
  • You may not post replies
  • You may not post attachments
  • You may not edit your posts
  •