Originally Posted by
Finnish Swede
I hate to read Kalevala
. It is one kind of old Finnish and even written weirdly, like poetry.
Now that part:
''Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton'' .... Hevoton here means Hevoseton, right? Ok, I have heard this: ''
Huoleton hevosenton mies = mustalainen''. So small change in Finns ideas .... before time of Swedes and after time of Swedes?
That's from Kanteletar and not Kalevala.
"A man without a horse is a man without woes" just means that it's easier to live without material possessions.
Actually there is also a saying that a man regrets everything except marrying at a young age:
Voi minua mieskulua, kun en nainut naiskuluista,
nainut nuorella iällä, ottanut elon ajalla,
ennen elon puuttumista, väkeni vähenemistä! -
Kaikkiahan mies katuvi, vaan ei nuorra naimistansa,
lassa lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä.
Nain ma vasta vanhoillani, otin onneni lopulla;
vanha sai valitun piian, ilkiän ikä kulunut.
In another poem, the male singer laments that he was traveling when others got married, so when he came back to his home, all the best girls were already taken:
Viikon viivyin Wiipurissa, kauan suolakaupungissa;
kun tulin omille maille, jo oli vietynä omani,
naituna parahat piiat, valittuna valkeimmat,
kirkkahimmat kihlattuna, soreimmat suorittuna,
minulle herjat heitettynä, aivan kehnot annettuna,
kierosilmät kenkättynä, vihaisimmat viskattuna.
Mitäs mun poloisen poian - täytyi runpuhun ruveta,
Käsin käyä tähtehille; saaha suolta suopetäjä,
leppäpökkelö lehosta, tervaskanto kankahalta,
kun en tammea tavannut, osannut omenapuuta.
In another song, a girl sings that she wants to get married at a young age:
Kuku kultainen käkönen, hopiainen hoilattele,
rinta hieta helkyttele, papurinta paukuttele,
saksan mansikka sanele, viron puola poimettele:
Käynkö viikon villapäänä, kauan tukka tuurukkana,
hivuskassan kantajana, liemingän levittäjänä,
sitojana silkkinauhan, päärihman ripustajana -
käynkö vuoen; käynkö kaksi, käynkö vuotta viisi, kuusi,
vai kaiken kaheksan vuotta, ympäri yheksän vuotta,
vai käyn kaikenki ikäni, tahi ei täyttä tätä vuotta.
Kuku, kuku kultarinta, helskäse hopiarinta,
kuku kullat kulmilleni, hopiaiset helmoilleni,
kuku kuusin kultavöitä, seitsemin sinihamoja,
tälle tyynelle tytölle, tälle kainulle kanalle -
neittä nuorra naitavaksi, vihantana vietäväksi,
punaposkelle pojalle, sorialle sulhaselle.
And in a lullaby, a mother wishes that her daughter would get married at a young age:
Emo tuuti tyttöänsä, liekutteli lempiänsä,
toivoi tuuvitellessansa, lauloi liekutellessansa:
"Kun tytär hyvä tulisi; kasvaisi emon kananen,
sitte nuorra naita'isi, vihantana vietä'isi,
kylässä kyselemättä, naapurissa lausumatta;
sitte ei kontit korkeneisi, eikä laavat lankiaisi,
konttiselät kollehtisi, väskyselät vällehtisi."
"Kun tytär paha tulevi, tytär tuhma turmeltuvi;
eip' on nuorra naiakana, vihantana vieä'känä,
vaan ne kontit korkenevat, sekä laavat lankiavat
konttiselät kollehtivi, väskyselät vällehtivi."
(You no longer count as someone who can get married at a young age, because you're basically a borderline old maid.)
Bookmarks