Päivän Pahkasika -ketju

**~~Eldritch~~** · 10-06-2011, 10:31 AM

Ruotsalaisen maahanmuuttajalähiön pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu

Huonomaineinen tukholmalainen Rinkebyn koulu on onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista. Koulua johtava suomenruotsalainen Börje Ehrstrand onkin niittänyt kansainvälistä mainetta. Ehrstrand kertoo itse, kuinka tämä saatiin aikaan.

Ruotsin monikulttuurisimman lähiön koulua johtava Börje Ehrstrand kertoo Aamu-tv:n haastattelussa, kuinka ongelmakoulusta tuli palkittu opinahjo. Rehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.

Koko Ruotsin maahamuuttajavaltaisimmassa kaupunginosassa oli kauan sitten koulu, joka tunnettiin ongelmistaan. Tänään opinahjo nauttii mainetta, joka on tuonut palkintoja, mediahuomiota sekä vierailijoita suurista kansainvälisistä yhtiöistä.

Menestyksen resepti on sama kuin ongelmakin oli; monikulttuurisuus. Yhden nelikökilometrin alueella Tukholman Rinkebyssä asuu maahanmuuttajia yli sadasta maasta. Myös Rinkebyn koulussa ovat edustettuna kaikki maailman kulttuurit, etniset ryhmät ja uskonnot.

- Se on kaikki, mitä tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan, sanoo koulun rehtori Börje Ehrstrand.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla voittavat monikulttuurisuuden taiturit

Rinkebyhyn itsekin 80-luvulla muuttanut, suomalaistaustainen Ehrstrand on saanut paljon tunnustusta tavastaan johtaa. Hän kertoo, että koulun vaikeudet käännettiin voitoksi keskustelemallla koko henkilökunnan kanssa.

- Pohdimme, miten lapsista tehdään voittajia työmarkkinoilla, ja tulimme siihen tulokseen, että siellä menestyy, jos vuorovaikutustaidot ovat kunnossa.

On osattava ilmaista mielipiteitä, toiveita ja ajatuksia, sekä luoda strategioita, Ehrstrand luettelee. Tämä onnistuu vain kielen avulla.

- Päätimme satsata kieleen ja kommunikointiin. Tietopohja ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla hyvät sosiaaliset taidot. Pitää osata kommunikoida sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnolisten rajojen yli.

Monikulttuurisen koulun oppilaat saavan harjoitusta nimenomaan tärkeimmässä, eli sosiaalisissa taidoissa, Ehrstrand sanoo.

- Tulevaisuuden työmarkkinat eivät ole suomalaiset tai ruotsalaiset, vaan kansainväliset. Pitää olla globaali kyky toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Koraanin tulkitsija auttaa koulun ja uskonnon konflikteissa

Ehrstrand painottaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Oppilaat eivät saa tuntea itseään sorretuiksi tai joutua noudattamaan ohjeita, joita eivät halua noudattaa.

- Tässä tullaan kunniakysymykseen. Monet maahanmuuttajatytöistä tulevat suvuista, joissa noudatetaan kunniaperinnettä. He tulevat aivan uuteen maailmaan, jossa vallitsee demokratia. Koulun rooli on tässä tärkeä.

Ehrstrand kertoo esimerkin koulun uimaopetuksesta, johon maahanmuuttajatytöt osallistuivat lopulta vapaasta tahdostaan, vaikka ensin vanhemmat kielsivät vähäpukeisena näyttäytymisen.

Hän kertoo käyttävänsä apuna henkilöä, joka osaa tulkita Koraania. Kerran Rinkebyn koulussa keskusteltiin siitä, millainen musiikinopetus on sopivaa.

- Kutsuin paikalle Koraanin tulkitsijan ja 50 vihaista vanhempaa, jotka eivät hyväksyneet opetusta. Opettaja soitti tunneilla kuunneltavaa musiikkia, ja kysyin lopuksi tulkilta, mitä Koraani sanoo musiikinopetuksesta. Hän vastasi, että ei yhtään mitään.

Tämän jälkeen oppilaat pääsivät tunneille. Börje Ehrstrand kertoo olevansa ylpeä suomalaisjuuristaan.

- Suomen koulut antavat maailman parasta opetusta, ja olen ylpeä, että olen saanut opiskella Suomessa. Korostan sitä usein Ruotsissa.

YLE Uutiset

Linkin takana pahkasikaa myös audiovisuaalisessa muodossa.

Ja sitten takaisin todellisuuteen.

**~~Eldritch~~** · 12-05-2011, 12:37 PM

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Maailmalla liikkuvat pääomien ja tavaroiden ohella myös
ihmiset. Aiemmin kyse oli lähinnä turismista, opiskelusta tai halpatyövoimasta
ja pakolaisista, joita ajoi muuttoon silkka hätä. Maamme järjestelmät ja
asenteet onkin nykyisin viritetty toisaalta houkuttelemaan maahan turisteja
euroineen ja toisaalta valvomaan, hallitsemaan ja rajoittamaan maahan
pysyvämmin muuttavia. Jälkimmäinen toiminta lähtee oletuksesta että Suomi tekee maahanmuuttajille palveluksen päästäessään heidät tänne. Siksipä maahanmuuttajille asetetaan erilaisia tiukkoja ehtoja esimerkiksi työnteon osalta ja odotutetaan heitä hallintobyrokratian rattaissa jopa vuosikausia. Maahanmuuttaja törmää harvemmin asiakaslähtöisyyteen.

Maailma ympärillämme
muuttuu. Tiedon vapaa kulku ja verkkotekniikan kehitys on nostanut yksittäisten osaavien ihmisten vaikuttavuuden ja työtehon monituhatkertaiseksi aiempaan verrattuna. Venäläisen Sergei Brinin puoliksi perustama Google on luonut 10 vuodessa maailmaan enemmän arvoa kuin yli 5 miljoonaisen Suomen kansan vuodessa kokoon saama bruttokansantuote. Vapautuneen maailmankaupan kaikkien vientimahdollisuuksien
huomaaminen vaatii kohdemaan perusteellista tuntemusta. Esimerkiksi
Yhdysvalloille on ollut suunnaton etu, että maasta löytyy kaikkien kansakuntien syntyperäisiä kansalaisia. Käytettävyys on nykyisin suurin menestystekijä palveluille ja tuotteille. Käytettävyys syntyy sitä paremmin, mitä monipuolisemmassa ja monikulttuurillisemmassa ympäristössä sitä kehitetään. Ei ole sattuma, että juuri Kalifornia on maailman vahvin alue
käytettävyysosaamisessa tai että New York on nousemassa paikaksi jossa
markkinointi, tietotekniikka ja kulttuuri kohtaavat.

Edellä kerrotuista syistä maailmalla on syntymässä tiukka
kisa osaajista ja yrittäjistä. Tässä kisassa on kaksi osapuolta: maat joista
muutetaan ja maat joihin muutetaan. Edelliset kuihtuvat ja jälkimmäiset
kukoistavat. Sain juuri Facebookissa mainoksen, jossa Singapore lupasi 15 000 dollaria riihikuivaa, pääsyn paikallisten mobiiliosaajien ja pääomasijoittajien
puheille sekä tietysti muuta tukea, jos muuttaisin ja perustaisin start upin
Singaporeen. Aiemmin vastaava tarjous tuli Chilestä. Yhdysvaltain huippuyliopistot tarjoavat ilmaisia stipendejä maailman lahjakkuuksille. Kanada ottaa maahan 250 000 osaajaa joka vuosi. Maan tavoitteena on, että parinkymmenen vuoden päästä joka kolmas kanadalainen olisi muualla kuin Kanadassa syntynyt.

Suomenkin menestykselle maahanmuutto on välttämätöntä. Se
lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää, lisäisi vientiä, avaisi huikeasti osaamista
ja intoa nopeasti ja edullisesti. Amerikkalainen tuttu professori oli vierailullaan
kysynyt Helsingin Yliopiston luentosalissa, kuinka moni paikalla oleva haaveilee
yrittäjyydestä. Muutama kymmenen kättä nousi monisatapäisessä salissa.
Professori kysyi, kuinka moni Suomessa syntynyt oli valmis yrittämään. Käsiä nousi vain muutama. Maahanmuuttajista löytyy sitä riskinottoa, joka monelta
suomalaiselta on ainakin tilapäisesti hukassa. Mikä parasta, voimakas maahanmuutto ratkaisisi maatamme uhkaavan ikääntymis- ja huoltosuhdeongelman kertaheitolla.

Suomi avaa ovensa humanitäärisistä syistä hätää kärsiville
ulkomaalaisille. Tätä toimintaa on syytä jatkaa. Sen lisäksi on ryhdyttävä aktiivisesti ja päättäväisesti houkuttelemaan maahan osaavia ja yrittäjähenkisiä uusia kansalaisia. Kysyntää nimittäin maailmalla vielä riittää. Suvaitsevainen demokratiamme, jossa infrastruktuuri toimii, houkuttaisi taatusti lukemattomia venäläisiä, kiinalaisia tai muiden vielä kehittymättömien demokratioiden kansalaisia. Maassamme opiskeleville tuhansille ulkomaalaisille olisi samoin tein avattava mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää, jäädä maahamme vapaasti opiskelun jälkeen käyttämään osaamistaan isänmaamme hyväksi. Nythän pinahjoistamme valmistuneet EU:n ulkopuoliset opiskelijat pikemminkin ajetaan maastamme mahdollisimman nopeasti pois.

Suurin työsarka on tietysti asenteissa. Meidän on
opittava elämään monikulttuurisessa maailmassa. Suomi tarvitsee lisää hindutemppeleitä, synagogia ja minareetteja. Englanti on nostettava hallinnonkin käyttökieleksi kotimaisten kieltemme rinnalle. Tarvitsemme ohjelmia, joilla houkutella yrittäjiä yrittämään Suomeen. Esimerkiksi Kanada tarjoaa vapaan pääsyn yrittäjille, jotka ovat valmiita sijoittamaan yritykseen, jonka pääkonttori on Kanadassa.

Ikäluokkiemme rajusti pienetessä voimme toki sulkea opinahjoja, irtisanoa
opettajia ja purkaa opetusjärjestelmäämme. Tai sitten tarjota vapautuvia tuhansia opiskelupaikkoja ulkomaalaisille, jotka jäisivät ainakin joksikin aikaa Suomeen valmistumisensa jälkeen. Edessä oleva tehtävä monikansallisen,
monikulttuurisen, elinvoimaisen ja kukoistavan Suomen rakentamiseksi on
mittava, mutta ei mahdoton. Perusteollisuutemme pohja on luotu aikanaan pitkälti saksalaisten, ruotsalaisten, englantilaisten, venäläisten ja norjalaisten
maahanmuuttajien voimin. Reilut kymmenen vuotta sitten suomalaisista kaupoista saattoi löytää lappuja, joissa kerrottiin että kauppaan sai tulla vain tietty määrä venäläisiä kerrallaan. Tänään lähes kaikista suuremmista myymälöistä löytyy venäjänkieltä taitava myyjä.

Lähde.

Samaan aikaan toisaalla:

Demarikentällä kytee kapina puoluesihteeri Jungneria vastaan

Demarien kentällä kasvaa tyytymättömyys puoluesihteeri Mikael Jungneria kohtaan. MTV3 kysyi demarien piirihallitusten jäseniltä suhtautumista puoluesihteeriin. Lähes joka neljäs katsoi Jungnerin onnistuneen tehtävässään huonosti.

Väkeä suututtaa muun muassa aluelehtien alasajo ja viestinnän keskittäminen lähinnä Uutispäivä demariin ja nettiin.

Piirihallituksissa alle puolet katsoo Mikael Jungnerin onnistuneen tehtävissään hyvin. Peräti 22 prosenttia eli lähes joka neljäs antaa huonon arvosanan.

Piirihallitusten jäsenillä on selkeä kuva siitä, mitä Jungner tekee väärin.

–No, hän ei tee mitään. Eli kysymys on siitä. Eli pelkkä netissä heiluminen ei ainakaan meidän kannattajakuntaa palvele, toteaa SDP:n Hämeen piirin puheenjohtaja Minna Lintonen

MTV3:n kyselyyn vastasi 122 piirihallituksen jäsentä ja sen vastausprosentti on 70.

Neljän suurimman puolueen puoluesihteereistä Jungner menestyy omiensa joukoissa heikoimmin. Jopa viime eduskuntavaaleissa täysin romahtaneen keskustan Timo Laaninen saa omiltaan paremman arvosanan.

Jungneria kritiikki näyttää ottavan koville. Avoimuutta joka yhteydessä korostava puoluesihteeri ei suostunut kommentoimaan kyselyn tuloksia sanallakaan.

Lähde.

**~~Eldritch~~** · 12-05-2011, 01:05 PM

Hompanssitkin ovat innostuneet Miihkalin puserruksesta, kuten arvella saattoi.

**The Ripper** · 12-05-2011, 01:12 PM

Taitaa Jungner ottaa mallia pohjanlahden takaisilta tovereilta.

**~~Eldritch~~** · 12-14-2011, 09:08 AM

Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista

Nigeriasta Tampereelle vuonna 1989 muuttanut Emmanuel Eneh, 50, uskoi nuorena, että viisikymppisenä hän on tehnyt jo pitkän uran lääkärinä Suomessa.

Toisin kävi, mies on opiskellut Tampereen yliopistossa 22 vuotta. Viimeistä tenttiään lääketieteellisessä tiedekunnassa hän on yrittänyt läpäistä turhaan 17 kertaa.

Nyt hänen kaikki opintosuorituksensa on mitätöity vanhentuneina lääketieteen laitoksen johtajan Matti Lehdon tämän syksyisellä päätöksellä.

Emmanuel Eneh syyttää myös Tampereen yliopiston muutamia opettajia ja virkamiehiä rasistisesta asennoitumisesta hänen opiskelu-uraansa. Hän on valittanut asianajajansa Jouni Hirsimäen kanssa yliopiston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Todisteena yliopiston muutamien virkamiesten asenteista hänellä on omia nauhoituksia tallessa keskusteluistaan yliopiston virkailijoiden kanssa.

– Harkitsen myös tutkintapyyntöä poliisille rasismista, Eneh kertoo.

– Nauhalla kuullaan myös erään yliopiston opettajan sanovan, että Eneh tulisi ammatissaan ”tappamaan naisia ja lapsia”, asianajaja Hirsimäki lisää.

”Opinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa”

Lääketieteen laitoksen johtaja Matti Lehto on tietoinen salaa nauhoitetuista nauhoista. Opintojen vanhentumisessa hän vetoaa yliopiston sääntöön.

– Tunnen tapauksen hyvin ja tiedän äänityksistä. Opinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa. Hän ei ole suorittanut neljännen vuosikurssin lopuksi tentattavaa laajaa sisätautiopin ja kirurgian tenttiä, sanoo Lehto.

Myös Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli tuntee Enehin tapauksen.

– On hyvä, että saamme nyt puolueettoman arvion tenttivastauksista. Yliopiston lakiosasto hoitaa asiaa, rehtori Kaija Holli sanoo.

Aamulehti.

Arkistojen aarteita vuodelta 1999:

Nigeria elää vastuunkantajien vuosituhatta

Nigeria saa elinvoimansa Afrikan maaperästä ja rikkaasta traditiosta, kuten perinteisestä lääketieteestä. Iloinen ote elämään säilyy köyhyyden ja sairauksien aiheuttamasta kärsimyksestä huolimatta.

"Sinä kysyt tarvitseeko Nigeria kehitysapua, minä kysyn mitä kehitys on?", vastaa Emmanuel Eneh provosoivasti. Hän on afrikkalaisen tanssin ja rummunsoiton taitaja, evankelista, mikrobiologi ja valokuvaaja. Nyt hän viimeistelee lääketieteen opintojaan Tampereen yliopistossa.

"Onko se sitä, että tulemme eurooppalaisiksi, vai sitä että omaksumme länsimaisen teknologian." Paitsi kehityksen, hän kyseenalaistaa myös kehitysavun motiiveja. Onhan nöyriä ja heikkoja maita helpompi hyödyntää kuin vahvoja. "Sillä kuka kalastaisi, jos ei ole kaloja? Joku on aina halunnut hyötyä Afrikasta. Amerikkalaisetkaan eivät anna mitään ilmaiseksi. Siksi mietinkin onko teidänkään kehitysapunne pyyteetöntä? Osaatko kertoa minulle, mitä suomalaiset haluavat Afrikasta?"

Eneh myöntää ettei Afrikkakaan ole täysin syytön ongelmiinsa. Nigerian ongelmat ovat itsekkäissä johtajissa. He haluavat saada kaiken itselleen. Nigeria tarvitsee hänen mukaansa johtajan, joka katsoo asioita huomisen näkökulmasta. Johtajan, joka toimii toisten puolesta, ajattelematta vain omaa etuaan, ja huolehtii kansastaan samalla tavalla kuin nigerialaiset huolehtivat sukulaisistaan kantamalla vastuuta heistä.

Afrikkalaista hymyä Suomeen

Hetken päästä Eneh kääntää perinteisen kehitysapuajattelua päälaelleen.

"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."

"Vaikka Afrikka on köyhä, siellä on hyvä elää", Eneh sanoo. Hän viittaa nigerialaiseen muusikkoon Fela Anikulapu Kutiin, joka on sanonut, että Afrikassa ihmiset kärsivät mutta hymyilevät. Enehin mielestä ihmisen velvollisuus on toimia sen maan parhaaksi missä asuu. Koska hän asuu nyt Suomessa, hän tekee osansa tämän maan hyväksi vetämällä afrikkalaisen tanssin ryhmää.

"Tanssi on enemmän kuin pelkää liikuntaa. Se on eräänlaista terapiaa. Tanssin kautta voi ilmaista kaikki tunteensa,niin mielihyvän kuin aggressionkin. Suomalaiset luulevat, että alkoholi on ainoa keino päästä humalatilaan. Näytän teille ettei näin ole. Afrikkalaisesta tanssista saa saman mielihyvän. Siitä ei kuitenkaan seuraa krapulaa."

Traditiot häviävät

Nigeriassa arkielämää ohjaavat vielä omat traditiot, mutta länsimaiden vaikutus on jo nähtävissä. Se merkitsee muun muassa perinteisen afrikkalaisen lääketieteen tukahduttamista.

Emmanuel Enehin mukaan perinteinen parantaja oli sekä lääkäri että yhteisön terapeutti. Hän auttoi sairastuneen irti syyllisyydestä ja takaisin yhteisön jäsenyyteen.

"Afrikassakin sairauden syy on tärkeä", toteaa Eneh. "Kun sairaus iskee, herää kysymys miksi? Miksi minä sairastun tai miksi sinä, miksi ei joku muu?" Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.

Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista.

Afrikkalainen ja eurooppalainen parantamiskulttuuri eroavat toisistaan. Kun Afrikassa sairaudelle annetaan jokin yhteisöllinen merkitys, Euroopassa sairaudet selitetään vain erilaisilla viruksilla ja bakteereilla. Ne eivät vastaa kysymykseen, miksi juuri minä sairastun.

"Moderni lääketiede on kuitenkin tullut jäädäkseen", Eneh sanoo. "Rokotteet estävät monien tautien etenemisen ja tietämys taudeista ja hygieniasta on parempi. Eikä modernille lääketieteelle ei ole enää vaihtoehtoja. Nuoret eivät tunne perinteistä parantamista ja siihen liittyvä kulttuuri hiipuu vanhojen mukana pois."

Parantamisen valta

"Modernin lääketieteen omaksuminen on kehitystä, mutta se tarkoittaa myös lääketeollisuuden valtaa. Siellä, missä määritetään taudit ja hoitokeinot, omistetaan myös lääketehtaat", hän väittää.

"Uusien lääkkeiden avulla vanhat sairaudet on saatu kuriin. Silti asioiden pitäisi olla paremmin. Monet kuolevat vieläkin tauteihin, joihin heidän ei enää pitäisi kuolla, ja lisäksi tulee uusia tauteja vanhojen tilalle." Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan AIDS:ista on tullut merkittävin kuolinsyy Afrikassa. Siihen menehtyy jo WHO:n laskelmien mukaan jo 19 prosenttia mantereen väestöstä.

"Nigeriassa asuu hallituksen väestölaskennan mukaan vajaat 90 miljoonaa ihmistä. Maailmanpankin arvioiden mukaan nigerialaisia on yli 110 miljoonaa, joidenkin arvioiden mukaan yli 140 miljoonaa," sanoo Eneh. "Mistä luvusta tuo 19 prosenttia on laskettu?"

"On myös epäilty onko kaikkien HIV-positiivisten kuolinsyy sittenkään AIDS. Kuka lopulta pystyy selvittämään kuolinsyyn, jos aina ei ole mahdollista edes diagnosoida sairauksia. Tilastot tuovat kuitenkin valtaa niin lääkäreille, lännen lääketehtaille kuin paikallisille viranomaisille. Niihin vetoamalla voidaan esimerkiksi piilottaa perusterveydenhuollon heikko tila."

Vaikka Nigerian hallituksella on rahaa, se laittaa vain 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta terveydenhoitoon. Ne, jotka haluavat hyvää hoitoa menevätkin yksityisiin sairaaloihin. Niillä kun on enemmän rahaa ja välineitä käytössään kuin valtion sairaaloilla.

"Nigeria on suunnattoman rikas maa," Eneh sanoo. "Jos osut oikealla hetkellä oikeaan paikkaan, niin voit saada kaiken mitä ikinä tarvitset."

Nigerialla on kaikki edellytykset saada terveydenhoito kuntoon. Koulutustaso on korkea ja teknistä osaamista riittää, mutta suuri osa koulutetuista lääkäreistä muuttaa ulkomaille. "Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa työskentelee paljon nigerialaisia," Eneh kertoo . "He eivät palaa Nigeriaan ennen kuin poliittinen tilanne muuttuu. Mutta perusterveydenhuollon hoitamisessa on lopultakin kyse vain poliitikkojen tahdosta. Nigerian rikkaudet tulee käyttää kansan hyväksi."

Kepa.